Arkin vastustajat ovat esittäneet lukuisia väitteitä osoittaakseen, että Arkki ei olisi selvinnyt vedenpaisumuksesta. Tarkastelen väitteitä vedenpaisumuksen aikajärjestyksessä eli paisumuksen alusta paisumuksen loppuun.
Liikkeellelähtö. On esitetty, että Arkki olisi tuhoutunut ajamalla karille heti
kun nouseva vesi (oik. laskeva maa) aiheutti Arkin irtaantumisen maasta. Mutta miksi
ihmeessä Jumala olisi käskenyt Nooan rakentaa jossain kivikossa? Tai miksi Jumala ylipäätään
olisi luonut Arkin rakennusalueelle
jonkin kivikon? Täytyy muistaa, että nykyiset maanpinnan muodot ovat
vedenpaisumuksen seurausta, ennen paisumusta maanpinta oli erilainen. Arkin
rakennuspaikalla on voinut olla mullasta, savesta, hiekasta ja sorasta koostuva
maaperä, eli Arkki ei ole voinut ajaa karille koska kareja ei ollut lähimaillakaan.
On myös kysytty kuinka arkki olisi saatu sitten käyttöönottohetkellä vesitiiviiksi?
Raamatun (1. Moos 7:14) mukaan sade kesti 40 päivää, joten on mahdollista että
Arkki oli ensin sateessa muutaman päivän ennen kuin vesi nousi (oik maa laski)
niin paljon että vesi ylettyi arkkiin asti. Kosteus on siis voinut turvottaa
mahdolliset raot umpeen. Todennäköisempää kuitenkin on, että jo tervaus
teki Arkista täysin vesitiiviin, kts
http://www.worldwideflood.com/ark/pitch/pine_pitch_tests.htm
ja
http://www.worldwideflood.com/ark/pitch/pitch.htm
Kantokyky. Kts nimimerkki Wakbothin ja kumppaneiden väitteet ja vastaukseni niihin sivultani Wakboth et al ja Nooan Arkki
Aalto-ominaisuudet. On esitetty erilaisia väitteitä, että arkki ei olisi kestänyt edes vähäistä aallokkoa tai ainakin vähäistä rajumpi aallokko olisi viimeistään tuhonnut Arkin. Korealaiset laivanrakennusinsinöörit ovat kuitenkin laskeneet, että Arkilla oli erinomaiset aalto-ominaisuudet, kts http://www.answersingenesis.org/tj/v8/i1/noah.asp
Rantautuminen. Sateen loputtua vedenpinta oli samalla tasolla 150 vrk (1. Moos. 7:24) ja alkoi sitten laskea. Lopulta Arkki pysähtyi Araratin vuoristoon (1. Moos. 8:4). Siis ei Ararat-vuorelle vaan Araratin vuoristoon. Tässä vaiheessa vedenpinta oli kuitenkin vielä suhteellisen korkealla ja laski hitaasti (1. Moos. 8:5). Ateistit ja muut Arkkia satuna pitävät ovat väittäneet muunmuassa, että Arkki olisi murskautunut nopeasti ylöstyöntyviin (vedenpinnasta katsottuna) vuorten huippuihin. Raamattu kuitenkin osoittaa, että vedenpaisumuksen loppuminen tapahtui paljon hitaammin kuin sen alkaminen. Mannerten vertikaali liike siis tapahtui hitaammin, ja näinollen maanjäristyksen yms olivat lievempiä.
Raamattu viittaa epäsuorasti myös siihen, että Arkki rantautui jonkinlaiseen laaksojärveen, joten ympäröivät vuorenhuiput suojasivat sitä avomereltä mahdollisesti tulleita tsunamiaalloilta. Tsunamin aktualisoituminenhan edellyttää matalaa rannikkoa, jollaista ei ole jyrkässä vuoristossa. Nousevat vuoret siis aluksi erottivat Arkin ympärillä olleen vesialueen järveksi, ja vuorten edelleen noustessa vesi valui kanjoneista tms. pois kunnes järvi oli niin matala, että Arkin pohja otti kiinni järven pohjaan. Ja veden edelleen poistuessa valumalla ja haihtumalla järvi lopulta kuivui kokonaan ja Arkissa olleet pystyivät poistumaan kuivalle maalle.
Arkin liikkeellelähtö, selviäminen vedenpaisumuksen aikana ja rantautuminen ovat siis teknisesti täysin mahdollisia asioita. Ja Raamattu on historian kirja, joka kertoo tämän mahdollisen asian myös tapahtuneen eikä jääneen pelkäksi mahdollisuudeksi.