Puutavara

Eräät henkilöt ovat hyökänneet Raamattua vastaan väittämällä, että Arkin rakentaminen olisi ollut mahdotonta, koska ei olisi ollut tarpeeksi puuta, ei rekka-autoja sen kuljettamiseen metsästä rakennustyömaalle, ei moderneja työkaluja puun työstämiseen, ei tarpeeksi aikaa niin ison aluksen rakentamiseen, jne. Joten tarkastellaan aluksi tarvittavan puutavaran määrää.

Raamatussa ilmoitetaan Arkin mitat kyynäröissä: pituus 300 kyynärää, leveys 50 ja korkeus 30 (1. Moos 6:15). Emme tiedä tarkalleen, kuinka paljon yksi kyyrärä on metreissä, koska on olemassa useita erilaisia kyynäröitä, kts
http://www.worldwideflood.com/ark/noahs_cubit/cubit_references.htm.
Osa on hieman lyheympiä kuin puoli metriä, osa hieman pitempiä, joten käytän tämän sivun laskelmissani kätevää keskiarvoa 0,5 m. Eli kun oletamme kyynärän olleen tasan puoli metriä, saamme arkin pituudeksi 150 m, leveydeksi 25 m ja korkeudeksi 15 m.

Montako lautaa (tai lankkua tms) tarvittiin, ja montako puuta piti kaataa metsästä? Jos oletamme, että Nooan käyttämä peruslankku L oli 10 m pitkä ja 0,2 m leveä, saamme L:n pinta-alaksi 2 m². Edellämainittujen Arkin mittojen perusteella saadaan yhden sivun alaksi 2250 m². Ja koska arkissa on tietysti vasen ja oikea sivu, niin sivut yhteensä 4500 m². Ja koska arkin leveyden avulla saadaan päädyn alaksi 375 m², eli "perä" ja "keula" yhteensä 750 m². Ja pohjan alaksi tulee 3750 m², ja koska arkissa oli kolme kerrosta, vaakatasojen ala yhteensä 11250 m². Ja kun laskeltaan yhteen, saadaan Arkin kokokaispintalaksi A 16500 m².

Kun A jaetaan L:llä, saamme tuloksesksi että arkkiin tarvittiin 8250 peruslankkua. Ja kun tämä jaetaan rakentamisajalla eli 120 vuodella, ja oletetaan että yhdestä metsässä kasvavasta puusta saadaan vain 1 peruslankku, saadaan tulokseksi että rakentajien tarvitsi kaataa vain 69 (tarkalleen 68,75) puuta vuodessa eli 6 puuta kuukaudessa (tark. 5,73).

Jos oletamme, että peruslankun pituus olikin vain 5 m, ja teemme epärealistisen oletuksen että yhdestä puusta saatiin vain yksi näin lyhyt lankku (tai lauta tai hirsi), niin silti tulee vain 138 (tark. 137,5) puuta vuodessa eli 12 (tark. 11,458) puuta kuukaudessa. Toisaalta, jos oletamme että tarvittiin kolmiotukia yms ja oletamme puiden märäksi 20250, niin saadaan tulokseksi 14 puuta kuukaudessa.

Tarvittava metsä. Yllä osoitin, että puita piti kaataa vähintään 8250 kpl ja enintään 20 250 kpl. Oletetaan, että puu tarvitsee 100 neliömetriä kasvutilaa. Näinollen 8250 puuta vaatii tilaa 825 000 neliömetriä eli 82,5 hehtaaria eli n. 0,8 neliökilometriä. Suomessakin on useita metsänomistajia, joilla on 83 - 150 hehtaaria metsää, joten kyseessä oli siis suhteellisen PIENI metsä. Jos taas oletamme, että puu tarvitsee kasvutilaa 200 neliömetriä ja että puita tarvittiin 20 250 kpl, niin saamme alaksi 4 050 000 neliömetriä eli 405 hehtaaria eli noin 4 neliökilometriä. Eipä ole vieläkään kovin suuri alue, Suomestakin taitaa löytyä useita maatiloja joiden pinta-ala isompi, ja jonkun isohkon kirkonkylän tai pienen kaupungin taajaman alue tuota luokkaa. Siis keskustan, joissakin maalaiskunnissa ne taajaman loppumisesta kertovat kyltit voivat olla usean kilometrin päässä ns ydinkeskustasta. Ja itse kunnan pinta-ala tietysti vielä paljon isompi.

Kuljetus metsästä työmaalle ei myöskään ole voinut olla ongelma, eihän Suomessakaan ollut rekka-autoja ennen 1900-lukua. Eikä moottorisahoja. Puut kaadettiin käsivoimin ja kuljettiin yleensä hevosten vetäminä pitkiäkin matkoja vesistön ääreen, josta ne uitettiin määränpäähänsä. Ja kun tukkirekat alkoivat yleistyä, se syrjäytti aluksi uiton mutta varsinkin pientilalliset käyttivät hevosia (tai tilan ainoaa hevosta) apuna metsätöissä. Vasta ns. monitoimikoneiden tulo 1900-luvun loppupuolella syrjäytti hevoset lopullisesti. Jos Nooan Arkki rakennettiin metsän keskellä, kuljetusmatkat ovat olleet pisimmilläänkin vain parin kilometrin luokkaa. Nooa ja muut ihmiset ovat siis voineet kuljettaa ainakin osan puista täysin itse, ja osa puista on voitu vetää työmaalle erilaisten eläinten avulla. Jos taas oletamme, että puut tuotiin kauempaa, tämäkään ei ole ongelma jos käytössä oli joki tms vesistö. Muinaiset egyptiläisetkin toivat Niiliä pitkin isoja kiviä pyramidien rakentamista varten.

Johtopäätös: Arkin rakentajilla oli siis työaikaa yli 2 vrk per puu, mahdollisesti jopa yli 5 vrk. Alkeellisellakin työkalulla kaataa puun, työstää sen sopivan muotoiseksi ja kiinnittää rakennelmaan paljon lyhyemmässä ajassa. Ja kun otetaan huomioon, että Arkkia oli rakentamassa useita ihmisiä, aikaa oli suorastaan ruhtinaallisesti. Puiden kaato, kuljetus, työstäminen ja kiinnittäminen rakennelmaan ei siis todellakaan ollut mikään ongelma. Itseasiassa tuon laskelman mukaan rakentaminen oli suorastaan hidasta, mutta kun otetaan huomioon 1. Moos 6:14:ssa mainittujen kammioiden rakentaminen, ravinnon lastaaminen yms, niin saadaan tulokseksi että 120 vuotta oli juuri sopivan mittainen aika.

Millä tavalla ateistit ja muut arkin epäilijät selittävät tämän? Jos arkki olisi jonkun paimentolaisen leirinuotiolla kekimä satu, niin silloinhan arkin mitat ja rakentamisaika olisi ravistettu hihasta, jolloin ne erittäin todennäköisesti olisivat keskenään yhteensopimattomia ja ristiriidassa realistisen kokoisen metsän pinta-alan yms lukuarvojen kanssa.