Coynen kirjan sivut 85 - 122

Sivulla 85 alkaa luku Jäänteet: surkastumia, alkioita ja huonoa suunnnittelua. Coyne siteeraa otsikon alla Dobzhanskyn lausunnon "Biologiassa ei ole mitään tolkkua, ellei sitä tarkastella evoluutioteorian valossa." Biologiaa on kuitenkin tutkittu, opetettu ja opiskelu jo ennen Darwinia, ja hänen aikanaankin ilman evoluutioteoriaa, joten lausunto on absurdi.

Coyne aloittaa oman tekstinsä kertomalla, kuinka keskiajalla käytettiin paperin asemesta pergamentteja, ja kirjoittaa palimpsesteista.

Sivulla 86 Coyne pääsee jonkinlaiseen asiaan "Varhaisten käsikirjoitusten tavoin eliöt ovat historian, evoluution historian, palimpsesteja. Coyne näyttää myös olevan eri mieltä kuin kollegansa "Stephen Jay GOuld kutsui näitä biologisia palimpsesteja "historiallisiksi merkeiksiksi vailla merkitystä". Ne eivät ole kuitenkaan ollenkaan vailla merkitystä, sillä ne ovat yksi painavimmista todisteista evoluutioteorian puolesta."

Käytettyään noin sivun verran tekstiä sen kertomiseen, että jahtasi opiskelijana hevosta ja strutsia, sivun 87 loppupuolella Coyne kirjoittaa "surkastumapiirteistä" ja toteaa sivun lopussa "..on tusinoittain muita lintulajeja, jotka ovat eri syistä menettäneet kykynsä lentää.". Coynella ei tunnu olevan aavistustakaan, että hän esittelee kreationistisen rappeutumisteorian todisteita.

Sivulla 88 Coyne esittelee lisää surkastuneita siipiä, ja julistaa "...lentokyvyttömät linnut eivät ole harkitun suunnittelun tulosta...". Tämäkin Coynen väite tuntuu perustuvan hänen jo aikaisemmin mainittuun harhaansa, että lajit olisi luotu sellaisina kuin me ne nykyään näemme, ja niille paikoille jossa ne nykyään esiintyvät. Coyne jatkaa "Evoluutioteorian vastustajat esittävät aina saman vastaväitteen, kun surkastumiin viitataan todisteena evoluutiosta. He sanovat, että nuo piirteet eivät ole hyödyttömiä. Ne ovat joko jollain tapaa hyödyllisiä tai tai stten emme ole vielä keksineet niiden tarkoitusta.". Emme todellakaan esitä aina vaan vain toisinaan, surkastumasta riippuen, ja pääargumenttimme, jota Coyne ei siis mainitse ollenkaan, on että surkastumat eli rappeutumat todistavat rappeutumsteorian puolesta.

Sivulle 89 jatkuvassa virkkeessä Coyne pieksää taas olkiukkoa "Eikö olisi vähän outoa, jos strutsin suunnittelija auttaisi sitä säilyttämään tasapainonsa antamalla sille lisäkkeet, jotka nyt sattuvat näyttämään prikulleen surkastuneilta siiviltä ja jotka on pantu kokoo juuri samalla tavalla kuin lentämiseen käytetyt siivet?". Ei olisi vähän outoa vaan erittäin outoa, suorastaan käsittämätöntä. Siksipä me aidot kreationistit emme kannatakaan Coynen kuvittelemaa "luotiin samanlaisena kuin näemme nyt" oppia, vaan rappeutumisteoriaa.

Sivulla 89 kyselee ja tunnustaa "Miksi eräät lajit siis menettivät lentokykynsä? Asiasta ei olla täysin varmoja...". Coyne esittää spekulaatioita, jotka eivät ole mitenkään ristiriidassa rappeutumisteorian kanssa.

Sivulla 90 Coyne kirjoittaa "Surkastuneet silmät ovat myös yleisiä. Monet eläimet, esimerkiksi kaivautujat ja luolissa asuvat, elävät täydellisessä pimeydessä. Evolutiivisen kehityslinjan perusteella kuitenkin tiedämme, että ne polveutuvat eläimistä, jotka elivät maan päällä ja joilla oli näkevät silmät." Muuten oikein, mutta "evolutiivinen kehityslinja" on oikeasti kreationistinen rappeutumislinja, ja polveutumisenkin voisi korvata rappeutumislajiutumisella.

Coyne kirjoittaa sokkohiiristä, maamyyristä, luolakaloista jne jotka ovat menettäneet silmänsä. Coyne siis listaa rappeutumisteorian todisteita, luullen niitä kehitysopin todisteiksi.

Sivuilla 91 - 93 Coyne kirjoittaa umpilisäkkeestä. Sivun 92 alareunassa Coyne myöntää, että saattaa toimia immuunijärjestelmän osana. Edellä hän kuitenkin kirjottaa "...hyötyä? Jos on, hyötyä ei ole helppo havaita. Sen poistaminen ei vaikuta aiheuttavan pahoja sivuvaikutuksia tai lisäävän kuolleisuutta (itse asiassa umpilisäkkeen poisto näyttää vähentävän paksusuolen tulehdusta).". Coyne ei ota ollenkaan huomioon ikätekijää, Tuuliranta kirjoittaa Koulubiologian analyysin 1. osassa "Umpilisäke eli appendix on immunologinen elin ja tärkeä vastasyntyneelle, jossa kehittyvät suoliston limakalvon vasta-aineet kuten immunoglobuliini-A. Umpilisäke onkin imeväisikäisellä suhteellisen iso, mutta alkaa surkastua joskus kahden vuoden iässä. Vasta sen jälkeen umpilisäkkeen tulehdukset alkavat lisääntyä."

Sivulla 93 Coyne kyselee ja tunnustaa "Miksi meillä siis on se edelleen? Emme tiedä vastausta." Sivulla 94 Coyne käy läpi lisää perinteisiä surkastumia, ja kertoo kykenevänsä heiluttamaan korviaan, ja väittää olevasa esimerkki evoluutiosta. Coyne ei ollenkaan ymmärrä, että tämä sopii paremmin rappetumisteoriaan kuin kehitysoppiin.

Sivulla 95 Coyne toistaakin harhansa "Pienet ja mihinkään tehtävään soveltumattomat siivet, vaarallinen lisäke, silmät joilla ei voi nähdä ja typerät korvalihakset ovat täysin käsittämättömiä piirteitä, mikäli lajien ajatellaan olevan erityisen luomisen tulosta." Mutta kun ajatellaan lajien olevan kreationistisen rappeutumislajiutumisen ja yleensäkin rappeutumisen tulosta, mainitut esimerkit eivät ole täysin käsittämättömiä vaan ovat erittäin helposti käsitettäviä.

Sivuilla 96 - 98 Coyne käsittelee atavismeja, ja väittää mm. että valailla olisi jäänteitä takajalkojen luista. Tuuliranta kuitenkin totetaa mm "TalkOrigin vetoaa mm. Vancouverin saaren edustalta v. 1919 pyydettyyn ryhävalaaseen, jolla oli ”takajalat”. Tällainen valas on tosiaankin pyydetty. Reisiluuksi väitetty uloke ei kuitenkaan vakuuta ja jalkateräluuksi ristitty on olemattoman näköinen luunpalanen. Jälkikäteen on parin valokuvan perusteella mahdotonta sanoa, onko kyseessä ollut abdominaaliluiden epämuodostuma vai jokin muu anomalia kuten isäntägeenin mutaatio, jolloin pari luuta on saattanut kehittyä väärään paikkaan." Katso myös
http://creation.com/the-strange-tale-of-the-leg-on-the-whale

Sivulla 99 Coyne siirtyy käsittelemään jäännegeenejä ja pieksää taas olkiukkoa "Vastavuoroisesti ajatus lajien luomisesta antaa olettaa, ettei sellaisia geenejä olisi olemassa...". Pseudogeenejä on käsitelty perusteellisesti useissa kreationistien artikkeleissa, esim
http://creation.com/pseudogenes-are-they-non-functional
http://creation.com/are-pseudogenes-shared-mistakes-between-primate-genomes
http://creation.com/beta-globin-pseudogenes
http://creation.com/pseudogene-function-more-evidence
http://creation.com/pseudogene-function-more-evidence

Sivulla 100 - 101 Coynekäsittelee GLO-geeniä ja C-vitamiinia. Tuuliranta paljastaa "Tässä Coyne on joko tietämätön tai valehtelee: makit ja lorit, jotka myös kuuluvat kädellisiin, pystyvät Cvitamiinisynteesiin. Todellisuudessa, siihen mennessä, jolloin Coyne kirjoitti kirjaansa (Miksi evoluutio on totta?), tunnettiin vain yhdeksän kädellistä, jotka eivät kykene C-vitamiinisynteesiin. Hän puhuu vielä enemmän totuuden vierestä väittäessään, että kaikki kädelliset omaavat saman mutaation, jonka niiden esi-isä sai 40 miljoonaa vuotta sitten. Coynen kirjan ollessa työn alla, vain ihmisen, simpanssin, orangin ja makaki (rhesus)-apinoiden GLO-geenien sekvenssit oli määritelty (Wells 2, s. 112)."

Heti sivun 102 alussa Coyne esittee taas harhakäsitystään siitä mitä kreationismi opettaa "Nämä tosiasiat ovat vailla mieltä, jos uskotaan että kädelliset ja marsu on varta vasten luotu. Miksi luomistyön tekijä tekijä sijoitti C-vitamiinin valmistamiseen vaadittavan välineistön kaikkiin näihin lajeihin, mutta saattoi siten sen pois toiminnasta? Eikö olisi ollut helpompaa jättää koko laitteisto asentamatta?". Kuten jo edellä on nähty, Coyne käyttää sanaa "tosiasiat" myös asioista, jotka eivät ole tosia. Ja kysymyksiin on vastattu, nämähän ovat juuri niitä kreationismin perusdogmeja. Jos ei tiedä miten kreationismi näihin vastaa, ei tiedä oikeastaan mitään kreationsmista!

Samalla sivulla Coyne mainitsee myös ihmisen ja simpanssin väitetyt yhteiset geenijäänteet. Katso vastine
http://creation.com/chromosome-2-fusion-1
http://creation.com/chromosome-2-fusion-2

Sivuilla 103 ja 104 Coyne käsittelee hajuaistia, ja julistaa mm Delfiinin genomissa on yhä satoja tällaisia vaienneitä geenejä evoluution mykkänä todisteena". Rappeutuneet geenit todistavat rappeutumisesta, ei kehityksestä. Evolutionistien pitäisi kyetä todistamaan, että kyseiset geenit ovat alunperin syntyneet evoluutioteorian väittämällä tavalla.

Sivulla 105 Coyne esittelee taas harhaansa "Asiassa ei ole tolkkua, jos delfiinit on varta vasten luotuja.". Samalla sivulla on kuvia alkioista, Coyne esittää perinteiset väitteet surkastuneesta ruskuaispussista, kiduskaarista jne. Katso Tuulirannan vastine, ja esim
http://creation.com/the-fish-gills-girl

sivulla 106 Coyne käsittelee vesinokkaeläintä. Katso
http://creation.com/saltwater-platypus-surprise
http://creation.com/the-echidna-enigma-and-the-platypus-puzzle
http://creation.com/platypus-thumbs-its-nose-or-bill-at-evolutionary-scientists

Sivulla 107 Coyne alkaa käsitellä alkioita perusteellisemmin ja kaivelee von Baerin ja Charles Darwinin välistä kirjeenvaihtoa. Sivulla 108 Coyne todistelee ihmisten kiduskaaria ja sivulla 109 on piirroskuvia. Sivulla 110 on pajon "Miksi" kysymyksiä, ja sitaatti Darwinin Lajien Synnystä. Sivulla 111 on piirroskuva ihmisen verenkiertoon liittyen. Sivulla 112 Coyne selittelee miten evoluutio rakentaa vanhan päälle, ja sivulla 113 "Ernst Haeckel, saksalainen evoluutioteoreetikko ja Darwinin aikalainen, muotoili vuonna 1866 "biogeneettisen lain" joka tunnetaan muodossa "yksilönkehitys toistaa lajinkehitystä". Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että eliön kehitys toistaa lajin kehityshistorian. Tunnetaan myös nimellä "rekapitulaatioteoria". Coyne kiemurtelee "...on vain rajoitetussa määrin totta". Oikeasti ei ole ollenkaan totta, katso esim.
http://creation.com/fraud-rediscovered

SIvulla 113 Coyne myös puolustelee Haeckelia väittämällä, että häntä olisi syytetty "enimmäkseen epäreilusti", Coynekin siis myöntää Haeckelin syyllistyneen jonkinlaiseen vilppiin mutta vähättelee sitä. Katso edellämainitun linkin lisäksi
http://creation.com/ernst-haeckel-evangelist-for-evolution-and-apostle-of-deceit
ja
http://creation.com/haeckel-fraud-proven-part-2

Sivulla 114 jatkaa julistustaan, ja kirjoittaa sivulla 115 vauvan tarttumisrefleksiin liittyen "Viimeinen ihmistä koskeva esimerkki on spekulaatiota, mutta liian kiintoisa sivuutettavaksi."

Sivulla 116 Coyne siirtyy käsittelemään suunnittelua ja julistaa "...eläinten rakenteessakin on kummallisuuksia, jotka vain evoluutio voi selittää. Nämä ovat esimerkkejä "huonosta suunnittelusta"." ja siteeraa erään koomikon lausuntoa ja kirjoittaa sitten Vaikka näyttääkin siltä, että eliöt on suunniteltu soveliaiksi ympäristöönsä, ajatus siitä, että suunnittelu olisi onnistunut täydellisesti, on illuusio. Kaikilla lajeilla on paljon puutteita. Kiiveillä on käyttökelvottomat siivet, valailla surkastunut lantio ja ihmisten umpilisäke on vahingollinen elin." Coynen esimerkit osoitettin jo edellä virheellisiksi, mutta Coynen varsinainen virhe on, että hän ei ymmärrä ollenkaan rappeutumista, vaan kuvittelee että nykyiset lajit ovat samoja kuin archaebaraminit. Lisäksi COyne ylentää itsensä ylimmäksi auktoriteetiksi suunnittelun hyvyyden arvioinnissa, vaikka hänellä ei edes ole muodollista koulutusta nimenomaan jonkin asian suunnitteluun, hänhän on tutkija eikä suunnittelija.

Sivulla 117 Coyne väittää kampelaa huonosti suunnitelluksi, ja sitten sivuillaq 118 - 120 jauhaa ihmisten kurkunpäähermosta. Vastineita
http://creation.com/recurrent-laryngeal-nerve-design
http://creation.com/is-the-human-pharynx-poorly-designed

Sivulla 121 hyökkää taas kreationisteja vastaan tekstillä, joka jatkuu sivulle 122 "Jotkut kreationistit vastaavat, että huono suunnittelu ei ole argumentti evoluutioteorian puolesta ja että yliluonnollinen älykäs suunnittelija olisi yhtä kaikki voinut luoda epätäydellisiä piirteitä. Kirjassaan Darwin's Black Box älykkään suunnittelun puolestapuhuja Michael Behe väittää, että "piirteet, jotka pistävät silmäämme outoina, on Luoja saattanut asettaa paikoilleen tarkoituksella. Hän on saattanut tehdä sen taiteellisista syistä, vaihtelun vuoksi, elvistelläkseen, toistaiseksi tuntemattomasta käytännöllisestä syystä tai jonkin meillä käsittämättömäksi jäävän syyn vuoksi - tai sitten ei"." Coyne siis niputtaa Behen ja kreationistit, vaikka oman kirjansa sivulla 227 Behe tekee jyrkän eron. Ja sitaatti löytyy sivulta 223, ja sisältää termin "designer", siis suomeksi "suunnittelija". Joko Coyne on tahallaan väärentänyt kyseisen termin Creatoriksi, tai sitten suomentaja on suomentanut väärin. Coyne on joka tapauksessa ottanut sitaatin täysin irti asiayhteydestään ja vaikenee härskisti siitä mitä Behe oikeasti sanoo. Behen kirjassa on luku Questions about design sivuilla 209 - 231, jossa hän käy perusteellisesti läpi evolutionistien argumentteja huonosta suunnittelusta ja kumoaa ne kaikki. Itseasiassa kappale, josta Coyne on sitaatin ottanut, alkaa "Another problem with the argument from imperfertion is..." ja juuri ennen Coynen siteeraamaa kohtaa Behe viittaa taidenäyttelyssä käyntiin (taiteilijan suunnittelemiin teoksiin).

Coyne siis
1. Sotkee varsinaisten kreationistien argumentit ja ID-liikkeen edustaja Behen argumentit.
2. Irrottaa sitaatin asiayhteydestä.
3. Väärentää yhden sanan (ellei kyse ole suomentajan sekoilusta)
4. Ei sano mitään niihin lukuisiin muihin kohtiin, joissa Behe murskaa samat argumentit joita Coyne esittää huonosta suunnittelusta.
5. Kopioi argumenttinsa evotovereiltaan. Behe siteeraa omassa kirjassaan mm. K. Milleriä, jonka teksti näyttää paikka paikoin olevan identtistä Coynen tekstin kanssa. Ja koska Coyne kirjoitti oman kirjansa yli 10 vuotta myöhemmin, Coyne on selvästi kopioinut.



Takaisin Coyne-sivulle tai aloitussivulle (index.html).

©TJT 2014