Mayr aloittaa kirjansa ensimmäisen varsinaisen luvun otsikolla "MILLAISESSA MAAILMASSA ELÄMME", jossa hän toteaa jo "alkukantaisten heimojen" miettineen kysymyksiä "kuka tai mikä synnytti maailman? Mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Mikä on ihmisen alkuperä?" Kommentoituaan heimojen myyttejä Mayr jatkaa "Myöhemmin myös uskontojen perustejat ja filosofit yrittivät löytää vastauksia näihin kysymyksiin. Esitetyt vastaukset voidaan jakaa kolmeen luokkaan: (1) ikuiseen maailmaan, (2) muuttumattomaan, nuoreen maailmaan, ja (3) kehittyvään maailmaan." (jolla Mayr tarkoittaa vanhaa maailmaa). Mayrin listasta puuttuu siis kokonaan YEC-kreationistien esittämä muuttuva (rappeutuva) nuori maailma.
Sivulla 24 Mayr kirjoittaa ensimmäisestä luokasta lyhyesti "Kreaikkalainen filosofi Aristoteles uskoi, että maailma on ollut aina olemassa. Jotkut filosofit ajattelivat, ettei tämä ikuinen maailma ollut koskaan muuttunut. Se oli muuttumaton. Toiset ajattelivat, että maailma kävi läpi erilaisia vaiheita (syklejä) mutta palaisi lopulta takaisin varhaisimmalle asteelleen. Usko maailman ikuisuuteen ei kuitenkaan ole koskaan ollut kovin suosittua. Ihmiset ovat aina tunteneet vetoa ajatukseen, että maailmalla on alku."
Heti perään Mayr siirtyy käsittelemään kakkosluokkaa ja väittää mm "Tämä on luonnollisesti Raamattuun perustuva kristillinen näkemys, joka vallitsi länsimaissa keskiajalta aina 1800-luvun puoleen väliin asti. Se perustui uskomukseen ylemmästä olennosta, kaikkivoivasta Jumalasta, joka oli luonut koko maailman ja ihmisen sen mukana, kuten Raamatun luomiskertomuksessa on kuvailtu." Raamatusta todellakin voidaan vetää johtopäätös maapallon nuoresta iästä, mutta ei käsitystä muuttumattomuudesta. Jo heti Raamatun alussa mainitaan Paratiisista karkoitus ja synnyttämisen muuttuminen kivuliaaksi, ihmisten eliniät laskevat, tulee vedenpaisumus joka aiheuttaa valtavia muutoksia sekä elolliseen että elottomaan luontoon. Ja Raamatun lopussa (Ilmestyskirjassa) kuvataan "maailmanloppu" ja uusi luominen, ja rappeutuminenkin löytyy ainakin rivien välistä UT:nkin puolelta jo ennen ilmestyskirjaa, jne. Joten Raamatussa kuvataan nimenomaan muuttuvaa eikä suinkaan muuttumatonta maailmaa.
Mayr jatkaa "Uskoa siihen, että kaikkivoipa Jumala loi maailman, kutsutaan kreationismiksi. Useimmat kreationistit uskovat lisäksi Jumalan suunnitelleen luomistyönsä niin viisaasti, että kaikki kasvit ja eläimet ovat täydellisesti sopeutuneita ympäristöönsä ja toisiinsa. Kaikki mitä havaitsemme maailmassa on edelleen samassa tilassa kuin luomisen päivänä." Mayr siis ylentää raamatullisen kreationismin koko kreationismiksi, vaikka se on vain osajoukko, kts Vaikeita asioita osa III. Ja väite samassa tilassa olemisesta herättää kysymyksen, onko Mayr lukenut Raamattua ollenkaan? Raamatullisenkaan kreationismin mukaan maailma ei todellakaan ole samassa tilassa kuin luomisen päivänä, mitä Mayr tuollakaan sitten tarkoittaa, luominenhan kesti viikon. Ja luomisviikon jälkeen seurasi Paratiisista karkoitus, vedenpaisumus jne, siis valtavia biologisia ja geologisia muutoksia. Eliöt saattoivat olla täydellisesti sopeutuneita niissä olosuhteissa, jotka vallitsivat ennen em muutoksia, mutta eivät olleet enää em muutosten jälkeen, eivätkä näinollen ole nykyäänkään. Mayr siis esittää kreationismista täysin vääristellyn, virheellisen, suorastaan valheellisen kuvan.
Sivun 24 alareunassa Mayr aloittaa virkkeen, joka jatkuu sivun 25 yläreunaan ja kuuluu "Kreationistien uskomukset ovat ristiriidassa tieteellisten löytöjen kanssa ja se on johtanut kreationistien ja evolutionistien väliseen konfliktiin." Kreationistien todelliset "uskomukset" eli tieteelliset näkemykset eivät todellakaan ole ristiriidassa tieteellisten löytäjen kanssa, sen sijaan Mayrin kuvittelemat "kreationistien" uskomukset voivat sitä olla. Mayr ei liene itse koskaan vaivautunut perehtymään kreationistien todellisiin käsityksiin, vaan lienee vain lukenut evolutionistien solvauskirjoja kreationisteista. Mayr listaakin sivulla 25 peräti yhdeksän kirjan tiedot. Kirjojen julkaisuvuodet ovat, aikajärjestyksessä 1979, 1982, 1982, 1982, 1983, 1983, 1985, 1990 ja 2000. Suurin osa on siis kirjoitettu jo parikymmentä vuotta ennen kuin Mayr kirjoitti kirjansa (2001), ja ennen kuin ID-liike, RATE-ryhmä jne olivat olemassa. Ja esim 450-sivuissa kirjassa Creation Scientists Answer Their Critics, joka on julkaistu vuonna 1993, on osoitettu että evolutionistien kritiikki perustuu samanlaiseen vääristelyyn kuin mitä Mayr harrasti em kappaleissa ja muihin vastaaviin virheisiin. Siis suoranaista solvausta kreationisteja kohtaan eikä suinkaan kreationistien todellisten väitteiden analysointia.
Sivulla 26 on väliotsikko "EVOLUTIONISMIN NOUSU", jossa Mayr aluksi toteaa "1600-luvun tieteellisestä vallankumouksesta alkaen yhä useammat tieteelliset havainnot osoittautuivat olevan ristiriidassa Raamatun kanssa." Mayr ei kuitenkaan mainitse yhtään konkreettista havaintoa, ellei sellaiseksi ole tarkoitettu epämääräistet viittaukset Kopernikaaniseen vallankumoukseen, maan ikään ja fossiileihin. Jälkimmäisistä Mayr kirjoittaa "1600- ja 1700-luvun geologinen tutkimus paljasti Maan huikean iän, kun taas sukupuuttoon kuolleiden fossiilien löydöt horjuttivat uskoa luomisen muuttumattomuuteen ja pysyvyyteen. Vaikka maailman lyhytikäisyyttä ja muuttumattomuutta vastaan ilmaantui yhä uusia todisteita ja vaikka yhä useammat filosofit ja tiedemiehet kyseenalaistivat luomiskertomuksen todenperäisyyden ja vaikka luonnontutkija Jean-Baptiste de Lamarck oli jo vuonna 1809 esittänyt kokonaisvaltaisen evoluutioteorian, enemmän tai vähemmän raamatullinen maailmankuva vallitsi noin vuoteen 1859 - ei ainoastaan tavallisen kansan parissa, vaan myös filosofien ja luonnontieteilijöiden piirissä." Mayr jättää kertomatta, että vaikka maapallon ikää alettiin väittää YEC:n esittämiä lukemia suuremmaksi, lukemat olivat aluksi paljon nykyistä virallista totuutta (yli 4 miljardia vuotta) paljon alhaisempia. Ja kuten jo edellä todettiin, Raamatussa ei esitetä muuttumattomuutta eikä pysyvyyttä. Se, että eläimiä ja muita eliöitä on kuollut sukupuuttoon, ei ole mitenkään raamatullisen kreationismin vastaista, vaan pikemminkin todiste sen puolesta. Sukupuuttoon kuoleminen ei kerro mitään siitä, mistä ja miten eliö on alunperin tullut, eikä se myöskään todista meressä uiskennelleen madon kehittyneen tuhansien välivaiheiden kautta liskoiksi ja nisäkkäiksi, kuten evolutionismi väittää. Ja Lamarckin teoria on nykyisten evolutionistienkin mielestä virheellinen, joten miksi ihmeessä sen olisikaan pitänyt syrjäyttää Raamatussa kerrottu?
Sivulla 27 Mayr jatkaa em raamatulliseen maailmankuvaan viitaten "Se tarjosi yksinkertaisen vastauksen vastauksen kaikkiin kysymyksiin maailman olemassaolosta: Jumala oli luonut maailman ja suunnitellut sen niin viisaasti, että jokainen olento oli täydellisesti sopeutunut paikkaansa luonnossa." Mayr siis toistelee olkiukkoargumenttiaan, että maailma olisi 1600-luvulla jKr, 1700-luvulla jKr, 1800-luvulla jKr jne samassa tilassa kuin mitä se oli ennen vedenpaisumusta tai jopa ennen syntiinlankeemusta ja ihmisten karkoitusta Paratiisista. Jos jotkut kreationistit ovat em vuosisadoilla todellakin opettaneet Mayrin väittämää oppia, niin kyseessä on ollut Raamatun vastainen harhaoppi, jolla ei ole mitään tekemistä modernin kreationismin kanssa, ja jonka kumoaminen ei tietenkään kumoa todellista Raamatun mukaista oppia.
Tämän jälkeen Mayr siirtyy käsittelemään kolmatta luokkaa eli vaihtoehtoa "(3) Kehittyvä maailma." Sivulla 29 on väliotsikko "Millaisia muutoksia?" joka sinänsä on erittäin hyvä kysymys, ikävä vain että Mayr ei viittaa sanallakaan oikeaan vastaukseen eli rappeutumiseen. Toisaalta hän, toisin kuin esim sfnetin evolutionistit, myöntää suunnan olemassaolon evoluutiossa "Eräs liike - tai muutos - tuntuu olevan jatkuvasti käynnissä ja sillä tuntuu olevan suunta. Tarkoitamme juuri tätä liikettä tai muutosta, kun puhumme evoluutiosta."
Sivulla 30 Mayr kertoo termin "evoluutio" historiasta "Aivan samalla tavalla kuin yksittäisen organismin kehitys alkaa hedelmöityneestä munasolusta ja päätyy aikuiseen yksilöön, myös elollisen maailman ajateltiin syntyneen yksinkertaisista organismeista, jotka kehittyivät yhä monimutkaisemmiksi ja päätyivat ihmiseen. Ensimmäisenä tämän ajatuksen esitti yksityiskohtaisesti ranskalainen luonnontutkija Lamarck. Jopa sana evoluutio, jota Charles Bonnet oli käyttänyt munasolun kehittymisestä, lainattiin yksilön kehityksestä ja siirrettiin koskemaan koko elollisen maailman kehitystä." Samalla sivulla Mayr toteaa evoluution olevan populaatioiden eikä geenien ominaisuus "Mutta mikä itse asiassa on muutoksen kohteena tässä elollisen maailman alituisessa liikkeessä? Tämä kysymys oli aluksi hyvin pulmallinen, vaikka Darwin tiesikin siihen vastauksen. Lopulta evolutiivisen synteesin (kts. sanasto) aikana asiasta syntyi konsensus: "Evoluutio on eliöiden muodostamien populaatioiden ominaisuuksissa ajan mittaan tapahtuvaa muutosta". Toisin sanoen, populaatio on evoIuution yksikkö. Geeneillä, yksilöillä ja lajilla on roolinsa, mutta evoluution ominaispiirre ovat muutokset populaatioissa."
Sivulla 31 Mayr kirjoittaa mm "Evolutiivinen ajattelu levisi vuosien 1750 - 1850 aikana biologian lisäksi myös kielitieteeseen, filosofiaan, sosiologiaan, taloustieteeseen ja monille muillekin tieteenaloille." Mayr siis myöntää, että tässä on kyseessä paljon muukin kuin pelkästä biologiasta. Ja väliotsikon "DARWIN JA DARWINISMI" alla Mayr toteaa Charles Darwinista mm "hän tarjosi evoluutiolle selityksen, joka ei ollut riippuvainen yliluonnollisista voimista."
Sivuilla 32 - 35 on lähinnä C. Darwinia ylistävä tiivistelmä Darwinin opiskelu- ja työhistoriasta sekä henkilökohtaisesta elämästä. Sivulla 34 Mayr kysyy ja vastaa "Mikä teki Darwinista niin suuren tiedemiehen ja älykkään uudistajan? Hän oli ylittämätön havaintojen tekijä, jota oli siunattu kyltymättömällä uteliaisuudella." Sivullani Totuus Charles Darwinista esitetään toisenlaisia näkemyksiä Darwinista, evolutionistienkin toimesta.