Sivulla 20 alkaa luku Mitä evoluutio on?, joten joku voisi olettaa löytävänsä evoluution määritelmän. Coyne kuitenkin siteeraa heti otsikon alla J. Monodin lausunnon "Yksi evoluutioteorian hupaisa puoli on siinä, että jokainen ajattelee ymmärtävänsä sen.". Oman tekstinsä Coyne aloittaa tunnustuksella "Jos jokin luontoa koskeva väite on tosi, niin ainakin se, että kasvit ja eläimet näyttävät olevan monimutkaisen ja lähes täydellisen suunnittelun tulosta.".
Coyne mainitsee muutaman esimerkin (mustekalat, kampelat, lepakot ja kolibrit) ja rupeaa sitten tarkastelemaan 1700-luvulla eläneen Paleyn kelloseppäargumenttia.
Sivun 21 alussa on pitkä sitaatti Paleyn tekstiä, johon Coyne sitten vastaa pitkällä sitaatilla
Darwinin tekstistä. Ja sivun lopussa Coyne väittää Charles Darwinista "...opiskeli alunperin
tullakseen Cambbridgen yliopiston opettajaksi..". Tosiasiassa C.D. meni alunperin, vuonna
1825, Edinburghin yliopistoon opiskelemaan lääketiedettä valmistuakseen lääkäriksi,
kuten hänen isänsä Robert Darwin oli. Opinnot eivät kuitenkaan sujuneet,
joten vuonna 1827 Robert lähetti Charlesin Cambridgeen jotta hänestä tulisi kirkkoherra.
Wikipedia toteaa He therefore enrolled
Charles at Christ's College, Cambridge in 1827 for a Bachelor of Arts degree as the
qualification required before taking a specialised divinity course and becoming
an Anglican parson.
http://en.wikipedia.org/wiki/Charles_Darwin%27s_education
.
Sivulla 22 Coyne myöntää, että C.D. ei ollut ensimmäinen, joka ajatteli kehitysoppia,
mutta väittää "Hänen ajatuksensa luonnonvalinnasta oli todellakin uusi.". Coyne
ei mainitse ollenkaan luonnonvalinnan todellista pioneeri Blythea
http://creation.com/muddy-waters
http://creation.com/charles-darwins-illegitimate-brainchild
http://creation.com/darwin-plagiarism
ilmeisesti siksi, että Blyth oli kreationisti (OEC).
Sivun 22 lopussa Coyne esittää evoluutioteorian määritelmän "Nykyaikaisesta evoluutioteoriasta on helppo saada ote. Se voidaan esittää yhdellä (joskin pitkähköllä) virkkeellä: elämä maapallolla kehittyi asteittain yli 3,5 miljardia vuotta sitten alkaen yhdestä alkukantaisesta lajista - ehkä itseään kopioivasta molekyylista - joka ajan mittaan ja yleensä (joskaan ei aina) luonnonvalinnan ohjauksella levisi ja kehittyi moneksi ja uudeksi erilaiseksi lajiksi.".
Coyne toteaa ylläolevan väitteen koostuvan kuudesta osasta "evoluutiosta, asteettaisuudesta, lajiutumisesta, yhteisistä sukujuurista, luonnonvalinnasta ja ei-valikoivasta evoluutiomekanismista." Sivulla 23 Coyne selventää ensimmäistä osaa, siis evoluutiota "Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että ajan myötä lajit kokevat geneettisiä muutoksia.". Olemme siis saaneet vastauksen luvun otsikkona olevaan kysymykseen. Coyne ei tunnu ymmärtävän omaa vastaustaan, koska alkaa heti tuon jälkeen selitellä, kuinka lajit ovat "..kehittyneet joksikin muuksi.." ja väittää ihmisten polveutuneen jostain apinankaltaisista olennoista. Coyne ei ymmärrä, että lajien kokemat geneettiset muutokset voivat olla rappeuttavia, kreationistisen rappeutumisteorian mukaisesti. Ja koska Coynen keksimä evoluution määritelmä ei tee mitään eroa evoluutioteorian mukaisen evoluution ja rappeutumisteorian mukaisen rappeutumisen välille, määritelmä on selvästi puutteellinen, vajavainen, suorastaan virheellinen ja valheellinen.
Sivun 23 lopussa Coyne tarkastelee toista osaa, asteettaisuutta, ja väittää että
muutoksiin tarvitaan yleensä jopa miljoonia vuosia, mutta myöntää kuitenkin
"Jotkut muutokset saattavat tosin tapahtua hyvin nopeasti." Coyne mainitsee
bakteerien vastustuskyvyn lääkkeille, antibioottiresisenssin, ollenkaan ymmärtämättä
että se on oiva kreationistisen rappeutumisteorian todiste
http://www.trueorigin.org/bacteria01.asp
Sivulla 24 Coyne väittää, että asiat 3 ja 4, siis lajiutuminen ja yhteiset sukujuuret "..ovat saman kolikon kaksi eri puolta." ja julistaa vähän myöhemmin "Kaikki lajit juontavat siis yhteisestä esi-isästä..." ja "...minussa, elefantissa ja ruukkukaktuksessa on joitain yhteisiä perustavanlaatuisia piirteitä.". Coyne siis tuntuu elävän sen harhaluulon vallassa, että lajiutuminen automaattisesti todistaisi kaikkien eliöiden yhteisestä esi-isästä.
Sivulla 25 on piirros jonkinlaisesta matelijoiden ja lintujen sukupuusta, ja itse tekstissä Coyne esittelee termin puuttuva rengas.
Sivuilla 26 ja 27 Coyne selittää lajiutumista edellämainitun piirroksen avulla, ja sitten sivun 27 lopussa myöntää "Mutta Darwin ei kuitenkaan selitä, miten uusia lajeja syntyy, sillä tietämättömänä genetiikasta hän ei koskaan ymmärtänyt, että selityksen antaminen eri lajeille tarkoitti geenien vaihdolle asettuvien esteiden selittämistä.".
Sivulla 28 Coyne toistaa väitteensä, että lajiutuminen ja yhteinen kantamuoto olisivat käytännössä sama asia, ja rupeaa tarkastelemaan "..selkarangaisten evoluutiopuuta.". Sivulla 29 on taas piirroskuva, tällä kertaa sukupuu jossa on eliöitä meduusasta ihmisiin. Coyne mainitsee Carl Linnen, mainitsematta että Linne oli kreationisti. Coyne viittaa "sisäkkaisesti lokeroituvaan järjestykseen".
Sivulla 30 Coyne esittää esimerkin tulitikkulaatikoiden luokittelusta ja väittää "Tulitikkulaatikot muistuttavat sen kaltaisia olioita, joita olisi odotettavissa kreationistisen selityksen valossa. Silloin organismeilla ei olisi yhteistä kantamuotoa, vaan ne olisi olisivat vain seurausta sellaisten muotojen yhtäkkisestä luomisesta, jotka olisi suunniteltu laji lajilta soveltumaan ympäristöönsä. Tässä vaihtoehdossa ei olisi oletettavaa, että lajit muodostaisivat kaikkien biologien havaitseman sisäkkäisen hierarkian.". Coyne siis luulee kreationistien väittävän että jokainen laji olisi luotu erikseen juuri siihen ympäristöön jossa sitä nykyään tavataan (tämä harha tulee vielä selvemmin esille myöhemmin kirjassa, ja lisäksi selviää että kyseessä ei ole viaton erehdys vaan kyse on tahallisesta olkiukkoilusta). Ja väite sisäkkäisistä hierarkioista ei pidä paikkaansa.
Sivulla 31 Coyne kommentoikin geeneja ja DNA:ta, mutta ei mainitse sanallakaan
esim ferrodoksiinisukupuita. Katso myös
http://creation.com/walking-whales-nested-hierarchies-and-chimeras-do-they-exist
Sivun 31 lopussa Coyne edelleenkin antaa kunnian luonnonvalinnasta eri henkilöille kuin mitä pitäisi "Viides evoluutioterian osa on se, mitä Darwin selvästi piti vahvimpana älyllisenä saavutuksenaan: ajatus luonnonvalinnasta. Tämä ajatus ei itse asiassa ollut yksinomaan Darwinin. Hänen aikalaisensa, luonnontutkija Alfred Russel Wallace päätyi siihen samoihin aikoihin."
Sivulla 32 Coyne esittelee käsitystään luonnonvalinnasta käyttäen esimerkkinä villimammutteja ja elefantteja. Coyne ei näytä ymmärtävän, että kyseessä on rappeutumisteorian mukaisesta rappeutumissopeutumisesta.
Sivulla 33 Coyne esittää lisää esimerkkejä, ja mainitsee sukupuuttoon kuolleet
eliöt, ja hyökkää sitten ID-kreationisteja vastaan "Tämä sivumennen sanoen
tuottaa suunnattomia ongelmia älykkään suunnittelun (ID) teorialle. Ei vaikuta
kovinkaan älykkäältä suunnitella miljoonia lajeja, jotka ovat tuomittuja tuhoutumaan
ja sitten korvata niitä toisilla, samankaltaisilla lajeilla, joista suurin osa
niin ikään menehtyy. Älykkään suunnittelun teoriaa kannattavat eivät ole koskaan
pyrkineet vastaamaan tähän haasteeseen.". Sivulla
http://www.evolutionnews.org/2011/03/a_closer_look_at_one_scientist045311.html
kuitenkin todetaan "ID explains causes of explosions of biodiversity (as well
as mass extinction) in the history of life. (See Lönnig, 2004; Meyer,
2004b; Meyer et al., 2003.)". Katso myös
http://blog.world-mysteries.com/science/a-new-age-look-at-intelligent-design
www.uncommondescent.com/the-design-of-life/design-of-life-extinction-and-so-good-night-the-final-curtain
jne.
Näyttää olevan pikemminkin niinpäin, että evolutionistit eivät ole tarttuneet
niihin haasteisiin, joita ID-liikkeen edustajat ovat esittäneet.
Sivulla 35 Coyne kirjoittaa "...pääsemme viimeiseen evoluutioteorian kuudesta pääkohdasta: muutkin prosessit kuin luonnonvalinta saattavat aiheuttaa evoluutiota. Tärkein näistä on silkka sattumanvarainen muutos geenien välisissä suhteissa, mikä johtuu siitä seikasta, että eri suvuilla on eri määrä jälkeläisiä.". Erään määritelmän mukaan evoluutio on muutosta geenien välisissä suhteissa, joten siis evoluutio aiheuttaa evoluutiota...
Sivun 35 lopussa Coyne on vaihteeksi rehellinen, myöntää että se oli evolutionisti Richard Goldschmidt, joka "mutationistina" esitti ajatuksen, että liskon munasta voisi kuoriutua lintu. Tätähän esim sfnetin evolutionistit aikoinaan väittivät kreationistien keksimäksi olkiukoksi.
Sivulla 36 Coyne väittää presidentti Reaganin sanoneen vuonna 1980, että evoteoria on
vain tieteellinen teoria. Coyne takertuu "vain" sanaan, ollenkaan mainitsematta että
esim CMI suosittelee että kyseistä argumenttia ei käytetä
http://creation.com/qa#bad_arguments
Sivulla 37 selittelee teoriasta pitkälti samaa kuin CMI, ja sitten sivulla 38
toteaa "..on mahdollista, että tuhansista darwinismia tukevista havainnoista
huolimatta uudet tosiasiat osoittavat sen vääräksi. Pidän tätä epätodennäköisenä,
mutta toisin kuin kiihkoilijat, tieteenharjoittajat eivät voi heittäytyä ylimielisiksi
sen suhteen, mitä he pitävät totena." Coynen oma ylimielisyys paistaa rivien
välistä ja jopa itse riveistä, ja kaikenlisäksi Coyne on laittanut blogiinsa
http://jerrycoyne.uchicago.edu/
Richard Dawkinsin lausunnon "I once wrote that anybody who didn't believe in
evolution must be stupid, insane or ignorant, and I was then careful to add that
ignorance is no crime. I should now update my statement. Anybody who doesn't believe
in evolution is stupid, insane, or hasn't read Jerry Coyne. I defy any reasonable
person to read this marvellous book and still take seriously the "breathtaking
inanity" that is intelligent design "theory" or its country cousin, young
earth creationism." Jos tuo ei ole ylimielistä kiihkoilua, niin mikä sitten
olisi? Lisäksi muistutan etukannen sisäsivulla olevista lausunnoista, joita jo
käsittelin 1. osassa.
Sivulla 39 Coyne selittelee laattatektoniikka ja hyökkää taas kreationisteja
vastaan "Sivumennen sanoen tämä sekä se seikka, että kiistämätön todistusaineisto
osoittaa mannerten aikaisemmin olleen kiinnittyneinä toisiinsa, on todiste nuoren
maan kreationisteja vastaan. Nämä kun väittävät maan iäksi kuudesta kymmeneen
tuhatta vuotta. Jos näin olisi, meidän pitäisi voida seisoa Espanjan länsirannikolla
ja nähdä New yorkin silhuetti taivaanrannassa...". Coyne siis pieksää olkiukkoa
sen asemesta että yrittäisi kumota ne argumentit, joita oikeasti esitämme
laattatektoniikasta ja yleensäkin geologiasta
http://creation.com/geology-questions-and-answers
Sivulla 40 Coyne kiihkoilee (vaikka tieteenharjoittajien ei pitänyt olla ylimielisiä) "Evoluutioteoriaa kutsutaan edelleenkin "teoriaksi" aivan kuten painovoimateoriaakin, mutta se on teoria, joka on myös tosiasia. Miten siis koettelemme evolöuutioteoriaa niitä yhä suosittuja vaihtoehtoisia vaihtoehtoisia näkökantoja vastaan, joiden mukaan elämä on luotu ja säilynyt sen jälkeen muuttumattomana?". Mitä ihmettä ovat nämä suositut vaihtoehdot, joiden mukaan elämä olisi säilynyt muuttumattomana?? Kaikki kreationistiset vaihtoehdot ID-liikkestä ja progressiivisesta kreationismista aina YEC-kreationismiin asti nimenomaan toteavat elämän (eliöiden) muuttumisen!!! Coyne siis keksii omasta päästään evoluutioteorille "suosittuja vaihtoehtoja" joita sitten rupeaa kumoamaan, kun ei pysty kumoamaan oikeasti olemassa olevia vaihtoehtoja.
Sivulla 41 Coyne kirjoittaa "Näiden ennustusten lisäksi darwinismia voidaan tukea myös jälkeistyksiksi kutsumillani seikoilla eli tosiasioilla ja aineistolla, joita evoluutioteoria ei välttämättä ennusta, mutta joissa on järkeä vain evoluutioteorian valossa." No ei varmaankaan ole, jos evoluutioteoria ja omassa päässä keksityt olkiukot ovat ainoat vaihtoehdot, mutta jos Coyne vaivautuisi perehtymään kreationistien esittämiin tieteellisiin teorioihin, Coyne saattaaisi tajuta että niiden valossa on vielä enemmän järkeä.
Sivulla 42 Coyne lopettaa luvun, jonka otsikko oli siis "Mitä evoluutio on?", virkkeellä "Kuten tuonnempana näemme, kaikki olemassaoleva todistusaineisto johtaa siihen kiistämättömään päätelmään, että evoluutioteoria on tosi.". Luvun otsikon olisi siis pitänyt olla "Mitä evoluutioteoria on?". Ja Coyne syyllistyy itse siihen kiihkoiluun, josta sanoutui irti. Ja hyökkää kreationisteja ja kreationismia vastaan valheellisin argumentein, olkiukoin, sen asemesta että rehellisesti kertoisi mitä kreationismi oikeasti opettaa, ja yrittäisi kumota nämä opetukset.