Coynen kirjan sivut 255 - 295

Sivulla 255 alkaa luku Entäs me itse?, jossa on perinteisesti otsikon alla sitaatti (tällä kertaa joku runo?) ja Coyne aloittaa oman tekstinsä kertomalla, kuinka vuonna 1924 R. Dart oli pukeutumassa häävaatteisiin (bestmaniksi), kun hänelle tuotiin eräs fossiili.

Sivulla 256 Darwiniin ja hänen kirjaansa Descent of Man. Tässä luvussa Coyne siis käsittelee ihmisen väitettyjä esi-isiä, ihmisen väitettyä polveutumista jostain apinasta. Suosittelen tutustumaan Marvin L. Lubenowin teokseen Myytti apinaihmisistä ja Schererin ja Junkerin teokseen Evoluutio - kriittinen analyysi jossa on ihmisten väitettyä evoluutiota perusteellisesti käsittelevä osio.

Huomautan myös evolutionistien tavasta saivarrella, että väitetty esi-isä ei ollut apina vaan "jokin apinankaltainen", katso
Polveutuminen apinasta

Sivulla 257 Coyne julistaa "Olemme muista apinoista polveutuvia apinoita. Simpanssit ovat lähiserkkujamme, niiden esi-isät erkaantuivat omista esi-isistämme useita miljoonia vuosia sitten Afrikassa. Nämä ovat kiistattomia tosiasioita." Coynekin siis käyttää termiä "apina" eikä "apinankaltainen". Evolutionistit itse ovat kuitenkin esittäneet hypoteesin, että ihmisen lähin sukulainen olisikin oranki
http://pleiotropy.fieldofscience.com/2009/06/orangutans-to-replace-chimpanzees-as.html
www.nbcnews.com/id/31624027/ns/technology_and_science-science/t/debate-rages-humans-closest-relative

Samalla sivulla Coyne kirjoittaa "...saavat meidät vastustamaan evoluutioteorian tuottamaa käsitystä, jonka mukaan muiden eläinten tavoin olemme tulosta sokeasta ja tiedottomasta luonnonvalinnasta." Aikaisemmin Coyne kuitenkin näki paljon vaivaa todistellakseen, että evoluutio ei ole satunnaista vaikka mutaatiot ovatkin, koska luonnonvalinta ei ole satunnaista. Coynen mielestä luonnonvalinta on siis sokeaa mutta ei satunnaista, kuulostaa kovin ristiriitaiselta.

Sivulla 258 Coyne viittaa Scopesin oikeudenkäyntiin vuonna 1925, mutta ei mainitse ollenkaan oleellisia faktoja, esim sitä että koko juttu oli etukäteen järjestetty evolutionistien toimesta
http://creation.com/scopes-trial-facts-v-inherit-the-wind-fiction
http://creation.com/the-scopes-trial-quiz
http://creation.com/the-scopes-trial-whats-the-big-deal
http://creation.com/the-scopes-monkey-trial-80-years-later

Samalla sivulla Coyne tunnustaa tietävänsä edes jotain kreationistien opista, siis kirjoitettuaan ensin noin 257 sivua tekstiä, jossa jatkuvasti vilahtelee harha muuttumattomista lajeista, Coyne vihdoinkin kirjoittaa "Vaikka liberaalit kreationistit myöntävät, että jotkut lajit ovat saattaneet kehittyä muista lajeista, poikkeuksetta kaikki kreationistit kieltävät, että ihmisetkin olisivat samanlaisen kehityksen tulosta.". Oikeaan suuntaan siis, mutta edelleenkin pahasti virheellistä. Ensinnäkin, termi "liberaali kreationisti" on täysin absurdi, osoitin jo sivun 126 kohdalla, että kreationistit aina varhaisista kirkkoisistä alkaen ovat ovat hyväksyneet eläinten muuttumisen. Vain pieni harhaoppinen joukko kreationisteja 1700- ja 1800-luvuilla kannatti Coynen kaikkien kreationistien opiksi yleistämää oppia. Toiseksi, lähes ketkään kreationistit eivät myönnä kehitystä vaan puhumme rappeutumisesta ja rappeutumislajiutumisesta, joka on vastakkainen prosessi evoluutioteorian edellyttämälle kehitykselle. Kolmanneksi, teistisen evoluution ja progressiivisen kreationismin hämärässä välimaastossa saattaa olla henkilöitä, jotain ID-oppeja omaksuneita, jotka väittävät Jumalan (tai jonkin muun Luojan) tuuppineen kehitystä eteenpäin. Otin jo sivun 14 kohdalla esille UFOihin uskovat raelilaiset, jotka määrittävät itsensä ateistikreationisteiksi. Maailmassa on siis runsaasti erilaisia oppeja ja näkemyksiä, eikä Coyne ole niihin perehtynyt, eihän hän tunne kunnolla edes YEC-kreationismin perusoppeja. Joten väite "poikkeuksetta kaikki" on puhdasta suunsoittoa Coynen taholta.

Sivulla 259 Coyne viittailee ahkerasti Darwiniin, ja toteaa sitten sivun alareunassa, että Wallace ja Lyell suhtautuivat epäillen ihmisen evoluutioon.

Sivun 260 Coyne aloittaa "Vuonna 1871 fossiilijäänteet ihmisistä koostuivat muutamista myöhään ilmaantuneista neandertalilaisten luista. Ne olivat liiaksi ihmisen kaltaisia käydäkseen puuttuvasta renkaasta apinoidemme ja itsemme välille." Coyne siis myöntää taas, että esi-isä oli apina evo-opin mukaan, ja että pitäisi löytyä rengas eli välimuoto. Samalla sivulla Coyne sitten kirjoittaa Duboisin löydöstä, jota on käsitelty edellämainitun Lubenowin kirjan lisäksi esim
http://creation.com/who-was-java-man

Samalla sivulla mainitaan myös Taungin lapsi. Katso
http://creation.com/the-taung-skull-missing-link
http://creation.com/raymond-dart-and-the-missing-link

Sivulla 261 Coyne väittää, että ihmisen ja simpanssin DNA olisi 98,5 prosenttisesti samaa. Asiaa on käsitelty perusteellisesti esim sivulla
http://creation.com/human-chimp-dna-similarity-re-evaluated

Sivulla 262 Coyne valittelee fossiilinen harvinaisuutta ja kirjoittaa sitten sivun puolivälissä "Olemme outo olio nykyapinoiden sukupuussa, ne muistuttavat kaikki toisiaan enemmän kuin meitä. Gorillat ovat kaukaisia serkkujamme ja kuitenkin niillä on simpanssien kanssa sellaisia yhteisiä piirteitä kuin verraten pienet aivot, karvapeite, rystykäynti ja isot terävät kulmahampaat." Kirjan alkupuolella Coyne kuitenkin todisteli evoluutiota sisäkkäisten hierarkioiden avulla, ja esitti sivulla 30 tulitikkulaatikkoanalogian hyökätessään kreationisteja vastaan.

Sivulla 263 Coyne kirjoittaa "Vaikka ihmisen evoluutiosta todistavien fossiililöydösten sarja ei ole alkuunkaan täydellinen, se antaa mitä parhaimman vahvistuksen evoluutioteorian perusteella tehdyille oletuksille. Tämä on erityisen palkitsevaa, koska oletukset olivat Darwinin tekemiä." Tämän jälkeen Coyne esittelee varoituksia, kirjoittelee lajipensaasta ja silmukoista ja umpikujista.

Sivun 263 alareunasta alkavalla, sivulle 264 jatkuvassa tekstissä Coyne toteaa "Varhaisten ihmisfossiilien nimiä ei myöskään pidä ottaa turhan vakavasti. Teologian tapaan paleoantropologia on tutkimusala, jossa tutkijoiden määrä on verrattomasti suurempi kuin tutkimuskohteiden. Alalla käydään vilkasta ja joskus kärkevääkin keskustelua siitä, onko jokin tietty fossiili todellakin jäänne jostain uudesta tuntemattomasta vai pelkästään jäänne jo tunnetusta lajista. Nämä kiistat tieteellisistä nimistä ovat usein merkityksettömiä. Se, onko ihmisfossiili katsottu jäänteeksi tästä vai tuosta lajista, voi riippua niinkin pienistä seikoista kuin hienoisista eroista reisiluun muodossa tai puolen millimetrin erosta hampaan läpimitassa." Coynen mielestä on siis merkityksetöntä ovatko kaksi eri fossiilia samaa vai eri lajia?

Sivulla 265 on kaavio ihmisen väitetyistä esi-isistä.

Sivulla 266 on piirroskuvia kalloista.

Sivulla 267 Coyne kirjoittelee Sahelanthropuksesta. Kommentoitu esim sivuilla
http://creation.com/new-ape-man-preliminary-response-sahelanthropus-tchadensis-toumai
http://creation.com/journal-of-creation-tj-183
http://creation.com/toumai-ape-man-suffers-another-blow
http://creation.com/did-a-jaw-muscle-protein-mutation-lead-to-increased-cranial-capacity-in-man

Sivuilla 268 - 270 Coyne käsittelee Lucya, sivulla 269 on myös piirroskuvia reisiluun kiinnittymisestä lantioon. Lucya on käsitelty esim. sivuilla
http://creation.com/no-more-love-for-lucy
http://creation.com/did-lucy-walk-upright
http://creation.com/was-lucy-bipedal
Nämä ja monet muut artikkelit on julkaistu jo vuosia ennen kuin Coyne kirjoitti kirjansa, mutta Coyne ei mainitse näitä sanallakaan.

Sivulla 271 on piirroskuvia luurangoista ja hammaskaarista. Jostain syystä ihmisen hampaistosta on jätetty kasit pois.

Sivulla 272 Coyne jatkaa julistustaan "Lucy on juuri niin hyvä apinan ja ihmisen välinen siirtymämuoto kuin toivoa saattaa." Mutta kuten kreationistien artikkeleista ja kirjoista käy ilmi, kyseessä ei ole ollenkaan siirtymämuoto. Sivun 272 alareunassa Coyne joutuukin tunnustamaan "Asiat käyvät yhä sotkuisemmiksi, sillä aikaa 2 miljoonaa vuotta sitten pidetään Australopithecus-sukuun luettavien fossiilien ja sitä äskeisempään Homo-sukuun sijoitettavien fossiilien rajalinjana."

Sivun 273 alussa Coyne kertoo tutkijoiden väittelystä edellämainitun rajalinjan suhteen ja siirtyy sitten käsittelemään työkalujen valmistusta ja käyttöä. Vertaa
http://creation.com/australopithecus-and-homo-habilis
http://creation.com/homo-habilis-hacked-from-the-family-tree
http://creation.com/the-non-transitions-in-human-evolutionon-evolutionists-terms

Sivuilla 274 ja 275 Coyne lähinnä luettelee erinimisiä Homo-fossiileja ja kertoilee mistä päin maailmaa niitä on löydetty.

Sivulal 276 Coyne pääsee nykyihmisiin, ja kirjoittaa mm. "Toisin sanoen H. sapiens ilmeisesti tuuppasi kaikki muut homininat maapallolta. Mitä tapahtui? Asiasta on kaksi teoriaa." Tuon jälkeen Coyne tarkastelee "monen seudun teoriaa" ja "pois Afrikasta" teoriaa.

Sivulla 277 Coyne kertoilee "hobiteista", katso
http://creation.com/hobbit-bone-wars
http://creation.com/an-open-letter-to-old-earth-creationist-dr-fuz-rana
http://creation.com/hobbit-new-news-is-good-news

Sivulla 278 Coyne taas vaihteeksi hyökkää kreationismia vastaan "Kun luomisopin kannattajien on otettava kantaa ihmisfossiileihin, he menevät aina koomisuuteen saakka vaikka minkälaisille mutkille voidakseen olla myöntämättä sitä mikä on ilmeistä. Itse asiassa he pyrkivät olemaan tietämättömiä koko asiasta." Jokainen voi lukea Lubenowin kirjan ja muut aihetta käsittelevät kirjat, ja todeta olemmeko menneet ollenkaan mutkille. Ja jokainen englantia osaava voi katsoa esittämäni linkit ja etsiä runsaasti lisää. Ja kysyä Coynelta, millä ihmeen evologiikalla hän päättelee, että useiden kirjojen ja jopa satojen artikkeleiden kirjoittaminen on pyrkimystä tietämättömyyteen asiasta. Vai olisiko kenties niinpäin, että Coyne itse on täysin tietämätön kyseisistä kirjoista ja artikkeleista?

Coyne jatkaa "Silloin kun heidän on kuitenkin otettava asiaan kantaa, he yksinkertaisesti jaottelelevat hominafossiilit kahdeksi ryhmäksi, ihmisiksi ja apinoiksi." Me kreationistit todellakin jaottelemme ihmiset ihmisiksi ja apinat apinoiksi, mutta jokainen voi kirjat ja artikkelit lukemalla todeta, että olemme käsitelleet asiat paljon perusteellisemmin kuin Coyne, siis monimutkaisesti, koska nämä asiat ovat oikeasti monimutkaisia.

Coyne jatkaa "He pitävät näitä kahtena erillisenä ryhmänä ja väittävät, että ryhmien välillä on syvä kuilu, jota ei voida luoda umpeen." Normaalisti käytetään termiä "kuroa umpeen". Mutta rasti seinään, Coyne onnistui kirjoittamaan kreationisteista virkkeen, joka vastaa totuutta. Ainakin jos kreationiseilla viitataan meihin YEC-kreationisteihin, mutta kuten jo edellä totesin, teistisen evoluution ja progressiivisen kreationismin hämärässä välimaastossa ja mahdollisesti muuallakin ollaan eri mieltä, joten Coyne on tässäkin kohdassa vähintäänkin epätäsmällinen.

Coyne jatkaa "Tämä heijastaa heidän uskontoon perustuvaa kantaansa, jonka mukaan jotkut ryhmät ehkä ovat voineen kehittyä edeltävistä ryhmistä, mutta ihmiset eivät. Ihmiset ovat heidän mukaansa erityisen luomistyön tulos." Viimeinen lause oikein, Jumala todellakin loi ihmislajin (holobaraminin) ensimmäiset edustajat (archaebaraminin, jota edustivat Aadam ja Eeva) erikseen. Mutta emme edelleenkään usko mihinkään kehitykseen vaan rappeutumiseen. Eivätkä muut eliöt rappeutumislajituneet mistään ryhmistä (mitä se tässä tarkoittaakaan) vaan archaebaramineista. Eikä mitään "ehkä ovat voineet", vaan ihan varmasti ovat, lajiutuminen on fakta kreationistisenkin opin mukaan. Ja kantamme perustuu myös tieteellisiin todisteisiin. Tässäkin kohdassa Coyne siis vääristelee asioita.

Coyne jatkaa, sivulle 279 jatkuvassa tekstissä "Ajatuksen koko mielettömyys kuitenkin käy ilmi, kun kreationistit eivät pääse yksimielisyyteen siitä, mitkä fossiilit tarkkaan ottaen ovat ihmisen ja mitkä apinoiden perua. Esimerkiksi jotkut luomisopin kannattajat pitävät H. habiliksen ja H. erectuksen jäänteitä apinoiden fossiileina, jotkut taas pitävät niitä ihmisinä. Eräs kirjoittaja on jopa luokitellut yhdessä kirjassan apinan jäänteiksi, toisessa kirjassaan ihmisen jäänteiksi." Coyne ei vaivaudu kertomaan, keitä nämä "luomisopin kannattajat" ovat, kuka on "eräs kirjoittaja" tai mistä kirjoista on kyse. Väitteen perässä tosin on viitenumero, mutta kun katsoin kirjan lopusta, niin viite onkin linkki evolutionistien omalle pahamaineiselle sivustolle. Käsittelen tarkemmin analysoidessani kyseistä sivua. Edellä kuitenkin jo opimme, että evolutionistit itse eivät pääse yksimielisyyteen paljon mistään. Ja ihmisten ja apinoiden fossiilit ovat yleensä holveissa lukkojen takana, vain löytäjä ja hänen kaverinsa, tai muuten vain harvat ja valitut, pääsevät tutkimaan alkuperäisiä fossiileja. Useat evoluutioteoriaa kannattavat tiedemiehetkin joutuvat tyytymään muovista tehtyihin kopioihin. Joiden tarkkuus on kyseenalainen, Lubenow on käsitellyt tätäkin aihetta kirjassaan.

Solvattuaan kreationisteja Coyne rupeaa tarkastelemaan kysymystä, että mikä (väitetyn) ihmisten evoluution sai aikaan. Ja kirjoittaa mm "Todennäköisesti asia ei koskaan selviä varmuudella, voidaan vain tehdä enemmän tai vähemmän todennäköisiä arvauksia." Juuri tuotahan se evotiede on, pelkkää arvailua.

Sivulla 280 Coyne toteaa "On jopa olemassa epätodennäköinen teoria "vesiapinasta"." mutta ei käsittele teoriaa tarkemmin. Sen sijaan me kreationisti olemme käsitelleet, esim
http://creation.com/images/pdfs/tj/j21_1/j21_1_111-118.pdf

Sivulla 281 Coyne julistaa "Nämä kehityshistoriaamme koskevat arvoitukset eivät saa hämärtää sitä epäämätöntä tosiasiaa, että me olemme kehittyneet. Vaikka fossiileita ei olisikaan, asiasta on vertailevan anatomian, sikiönkehitysopin, jäänteinä säilyneien piirteiden ja jopa eliömaantieteen tuottamia todisteita." Miten eliömaantiede liittyy ihmisten evoluutioon? Ja kuten edellisissä osissa olemme nähneet, kreationisteilta löytyy perusteelliset vastineet Coynen väitteisiin anatomiasta, sikiönkehityksestä ja jäänteistä. Kuten myös eliömaantieteeseen niiden eliöiden osalta, jotka Coyne tekstissään käsittelee siinä kontekstissa.

Julistuksensa jälkeen Coyne siirtyy, tai oikeammin palaa genetiikkaan ja kertoo vuonna 1975 tehdystä kokeesta, jossa verrattiin ihmisten ja apinoiden geenejä. Sivun alareunassa Coyne sitten myöntää "Viimeaikainen tutkimus on kuitenkin osoittanut, että geneettinen samankaltaisuutemme evoluutioserkuksiemme kanssa ei ole aivan niin suurta kuin olemme luulleet." Niin, sehän on paljon suurempaa kuin mitä evolutionistit vielä nykyäänkin luulevat. Eivätkä apinat ole mitään ihmisten serkkuja vaan ihmiset luotiin erikseen.

Sivulla 282 Coyne joutuu myöntämään "Molekyylievoluution tutkijat ovat myös äskettäin havainneet, että ihmistä ja simpanssia ei erota vain geenien jaksottuminen vaan myös myös geenien esiintyminen. Yli kuusi prosenttia ihmisen geeneistä on sellaisia, että niitä ei löydy simpansseista missään muodossa."

Coyne jatkaa "Eroamme simpansseista myös siinä suhteessa, montako kaksoiskappaletta meillä on monista sellaisista geeneistä, jotka ovat meille yhteisiä." Aivan, ihmiset ovat ihmisiä joilla on ihmisen genomi, ja apina on apina jolla on apinan genomi. Ja evolutionistien logiikka on evolutionistien logiikkaa, toisaalta he vaahtoavat siitä kuinka ihmisen ja simpanssin geenit ovat noin 99 prosenttisesti samoja, ja toisaalta kertoilevat kuinka valtavia eroja on, esim edellämainittu 6 prosenttia.

Sivulla 283 kertookin lisää näistä eroista, mainitsee että geneettisten erojen lisäksi eroa on anatomiassa, fysiologiassa, käyttäytymisessä jne. Mutta ei ollenkaan tunnu ymmärtävän kuinka nämä ovat evo-oppia vastaan, vaan tuntuu jopa pitävän näitä jonkinlaisina evoluution todisteina.

Sivulla 284 on väliotsikko ROTUKYSYMYS. Coyne kirjoittaa mm "Ulkoisesti erilaisten ihmisryhmien olemassaolo on ilmeistä, mutta ihmisen biologiassa ei ole räjähdysalttiimpaa miinakenttää kuin kysymys rodusta. Useimmat biologit pysyvät siitä niin kaukana kuin ikinä voivat." Rotukysymys tuntuu siis pelottavan evoluutiobiologeja enemmän kuin kreationismi...

Sivulla 285 Coyne osoittaa rohkeutta "Tämän määritelmän mukaan myös Homo sapiens selvästikin jakautuu eri rotuihin. Tämä tosiseikka on jälleen yksi osoitus siitä, että emme eroa muista kehityskulun tuloksena syntyneistä lajeista. Ihmisrotujen olemassaolo osoittaa, että ihmispopulaatiot ovat olleet maantieteellisesti eristyksissä riittävän pitkään geneettisten erojen kehittymiseksi." CMI:n näkemys rotukysymykseen
http://creation.com/the-origin-of-the-human-races
http://creation.com/onehumanfamily/
http://creation.com/noah-and-genetics

Sivun 286 alussa Coyne kommentoi veriryhmiä. Katso
http://creation.com/blood-types-and-their-origin

Saman sivun puolivälissä Coyne kirjoittaa "Seuraako tästä, että voimme sivuuttaa ihmisrodut? Ei. Nämä päätelmät eivät tarkoita sitä, että rodut olisivat pelkästään mentaalisia konstruktioita tai että niiden väliset pienet geneettiset erot eivät olisi kiinnostavia. Jotkut rodulliset erot antavat tietoa niistä evolutiivista paineista jotka vaikuttivat eri alueilla, ja ne voivat olla hyödyllisiä lääketieteelle. Esim. sirppisoluanemia on yleisintä mustilla..." Sirppisoluanemiakin on tietysti käsitelty kreationistien sivustoilla, esim
http://creation.com/sickle-cell-anemia-does-not-prove-evolution

Sivun 287 alussa Coyne kirjoittaa "Rotujen väliset erot alleelien esiintymistiheydessä merkitsevät myös sitä, että rotu on otettava huomioon, kun etsitään sopivia elinten luovuttajia."

Coyne selittelee rotujen eroja mm seksuaalivalinnalla, ja toteaa sivun 288 puolivälissä "Seksuaalivalinta saattaa sitä paitsi vaikuttaa joskus uskomattoman nopeasti." Niin, ei tarvita miljoonia vuosia, muutokset tapahtuvat YEC:n mukaisessa aikakehyksessä.

Saman sivun alareunassa Coyne kyselee onko evoluutio vaikuttanut rotujen käyttäytymiseen, ja toteaa sitten sivun 289 puolivälissä "Tämä vähintäänkin viittaa siihen, että roduilla ei ole suurta sisäsyntyistä vaikutusta käyttäytymiseen. Oma veikkaukseni on, ja tämä on vain valistunutta arvailua, että ihmisrodut ovat liian nuoria, jotta niiden välille olisi ehtinyt kehittyä merkittäviä eroja älykkyyden tai käyttäytymisen suhteen.". Coyne siis tuntuu myöntävä, että jotain eroja kuitenkin on, mutta ne eivät ole niin suuria, että niitä voitaisiin pitää merkittävinä. Eriäviä, tutkimuksiin perustuvia, näkemyksiä on olemassa.

Sivulla 290 on väliotsikko ENTÄS NYT?, jonka alla Coyne kirjoittaa "Vaikka luonnonvalinta ei vaikuta synnyttäneen suuria eroja rotujen välille, on se tuottanut joitakin kiinnostavia eroja populaatioiden välille etnisten ryhmien sisällä." Coyne ottaa sitten näistä eroista esimerkikseen laktoosi-intoleranssin. Oikeasti kyseessä on oiva esimerkki rappeutumisesta
http://creation.com/lactose-intolerance

Coyne jaarittelee sivutolkulla aiheesta koska luulee sitä evoluution todisteeksi, sivulla 291 hän jopa kirjoittaa "Laktoosin sietokyvyn kehittyminen on jälleen yksi hieno esimerkki geneettis-kulttuurisesta rinnakkaisevoluutiosta.".

Sivun 292 alussa Coyne kysyy "..kehitymmekö me edelleen?" ja vähän myöhemmin vastaa "On vaikea antaa hyvää vastausta." Me kreationistit sen sijaan pystymme helposti vastaamaan, että emme todellakaan kehity vaan rappeudumme. Professori Sanford on käsitellyt tätä aihetta perusteellisesti aikaisemmin mainitussa kirjassaan, jossa on runsaasti viitteitä myös evolutionistien omiin verataisarvioituihin papereihin.

Sivulla 293 Coyne mainitsee AIDSin ja HI-viruksen, jotka jo käsiteltiin aikaisemmin.

Sivulla 294 julistaa taas evoluutiota, mm kirjoittamalla "Vaikka olemmekin muuttuneet paljoin varhaisista apinoista, alkuperämme paistaa meistä silti."

Sivulla 295 on sitaatti Darwinilta ja luku Entäs me itse? loppuu.




Takaisin Coyne-sivulle tai aloitussivulle (index.html).

©TJT 2014