Sivulla 232 on vierailevan kirjottajan T. Luoman tekstin loppu, jonka alla on Junkkaalan itsensä kirjoittamaa tekstiä väliotsikolla "7.3. Miksi tämä aihe on tärkeä?". Junkkaala viittaa aluksi Raamattuun, maailman ikään jne, kertoo sitten sivulla 233 "Ne jotka ovat perehtyneet huolellisemmin raamatuntulkinnan kysymyksiin ja tuntevat luonnontieteiden tutkimustuloksia, ymmärtävät että kysymys maailman iästä ei ratkea Raamatun vuosilukuja laskemalla."
Maapallon vai koko maailmankaikkeuden? Ja kuten jo edellisissä osissa on nähty, Junkkaala ei ole perehtynyt juuri ollenkaan luonnontieteisiin, joten irvokasta että hän, teologi, vetoaa nimenomaan niihin.
Vähän myöhemmin Junkkaala kuvailee omaa kirjaansa ja solvaa eri mieltä olevia "Olen tässä kirjassa pyrkinyt valottamaan luomisen ja tieteellisen maailmankuvan välistä jännitettä aika monesta erilaisesta näkökulmasta. Siksi kirja muistuttaa joissain kohdin hartauskirjaa, toisinaan tieteen kuvalehteä ilman kuvia ja paikoitellen jotain pakinan ja pamfletin välimuotoa. Jossain luvussa se näyttää lukion oppikirjalta tai yliopiston peruskurssikirjalta. Tämä sen vuoksi, että tieteellisen maailmankuvan kiistäjät eivät useinkaan tunne perusasioita ja siksi nielaisevat sellaisen kritiikin, jossa sivuutetaan muutamalla kevyellä väitteellä vuosisatainen perusteellinen tutkimus."
Ensinnäkin, mikä ihmeen "luomisen ja tieteellisen maailmankuvan välinen jännite"?? Kysymyksessähän on kreationismin ja evolutionismin (naturalismin) välinen kiista. Siis aidon, kreationistisen tieteen ja ateistisen pseudotieteen välinen jännite. Toiseksi, minulla on yliopistoissa käytettävä biologian THE oppikirja, Campbellin Biology, enkä näe sen ja Junkkaalan törkyteoksen välillä mitään yhtäläisyyksiä (paitsi ehkä siinä miten fanaattisesti kumpikin julistaa evoluutiouskontoa). Kolmanneksi, nimenomaan me evolutionistisen "tieteen" tuputtaman maailmankuvan kiistäjät tunnemme perusasiat, sen sijaan evolutionistit, ja varsinkin Junkkaala itse, näyttävät olevan ihan pihalla joka asian suhteen.
Sivun 234 alussa useita kirjoja kirjoitellut Junkkaala toteaa "pidän tätä yhtenä tärkeimmistä koskaan kirjoittamistani kirjoista. Luomiskysymyksessä maamme kristittyjen parissa vallitsee niin paha hämmennys, ja jyrkkä kreationismi on sotkenut sekä uskon että tieteen maailmaa sen verran perusteellisesti, että tilanne vaatii perusteiden penkomista, virheellisten väitteiden kumoamista ja kristinuskon ja tieteen olemuksen selvittelyä."
Virheellisiä väitteitä löytyy lähinnä Junkkaalan omasta kirjasta.
Sivun loppupuolella Junkkaala kysyy ja vastaa "Miksi tämä aihe on tärkeä? Totuuden tähden. Juuri kristityn tulisi olla totuuden puolella ja vastustaa kaikkia näennäistotuuksia, puolitotuuksia ja totuuden vääntelemistä..."
Aivan!!! Mutta kuten sivulla 152 opimme, Junkkaalan käsitys siitä, mikä on totta ja mikä ei, on kovin erikoinen. Normaalimpaa käsitystä soveltaen voimme todeta, että Junkkaala itse ei ole totuuden puolella, ja harrastaa ahkerasti näennäistotuuksia, puolitotuuksia ja totuuden vääntelemistä. Miksi Junkkaala ei noudata omaa ohjettaan?
Aivan sivun lopussa Junkkaala kirjoittaa "Otan mielelläni vastaan kirjaani kohdistuvan kritiikin. Toivon sen olevan mahdollisimman konkreettista ja perusteltua, jolloin sitä on helpompi arvioida ja siihen voi yrittää vastata."
Mutta kun yrittää lähettää kritiikkiä Junkkaalan sähköpostiin, ei tule mitään vastausta. Ja kun facebookin kautta saa ruinattua Junkkaalan lukemaan sähköpostinsa, keskustelu loppuu nopeasti. Eikä edes perinteisellä kirjeellä lähetetyt kysymykset tai edes 1000 euron debattihaaste saa Junkkaalaa keskustelutuulelle.
Sivulla 235 alkaa luku "Lopuksi", jossa Junkkaala tiivistää kaiken kirjoittamansa 10 kohtaan. Jokaisessa on ensinä lihavoidulla fontilla väite ja sen alla normaalilla fontilla lyhyt selittely. 1. väite on "Luominen, lankeemus ja lunastus muodostavat kristillisen uskon perustan" ja 2. "Luomakunta julistaa Jumalan kunniaa ja kertoo kaikkialla Luojastaan.".
Muuten kiva, mutta luomisella Junkkaala tarkoittaa sitä, että evoluutio kehitti. Ja lankeemuksella sitä, kun useista apinalaumoista eri puolilta maapalloa "luettiin" ihmisapinoita ihmisiksi, jotka sitten kaikki lankesivat. Siis jos olen oikein ymmärtänyt Junkkaalan selitykset. Ja lunastustahan hän ei juurikaan käsittele ainakaan puheena olevassa kirjassaan.
Sivun lopussa on "3. Raamatun luomiskertomus ei seiso tai kaadu luonnontieteiden haasteiden edessä.", jota Junkkaala avaa sivulle 236 jatkuvalla tekstillä "Raamatun luomiskertomuksien totuusarvo ei ole riippuvainen minkäänlaisista tieteen tuloksista. Tiede tutkii Jumalan maailmaa, ja Jumalan ilmoitus antaa siitä uskomme kannalta riittävän tiedon. Raamattu vastaa kysymyksiin "kuka loi" ja "miksi", mutta ei vastaa kysymyksiin "milloin" ja "miten". Kun teemme Raamatulle oikeita kysymyksiä, saamme oikeita vastauksia".
Ateistit väittävät, että kaatuu, ja että on. Ja näinhän asia olisikin myös käytännössä, jos ateistinen tiede kykenisi todistamaan omat väitteensä. Mutta kuten Nobel-palkittu luonnontieteilijä Smalley, tunnettu luonnontieteilijä professori Leisola ja monet muut luonnotieteitten ammattilaiset ovat todenneet, evoluutiobiologia ei ole tiedettä vaan on uskonto.
Sivulla 236 on sitten "4. Kristitty voi ajatella Raamatun ja tieteen maailmankuvan suhteesta miten tahansa, eikä se tee hänestä enemmän tai vähemmän kristittyä."
Eiköhän jätetä Jumalan päätettäväksi? Junkkaalakin näkee sitten Viimeisellä Tuomiolla (Ilm 20:11 - 15) miten hyväksi tai huonoksi kristityksi hänet luokitellaan.
Ja "5. Kristityn ei ole välttämätöntä muodostaa mitään mielipidettä näistä kysymyksistä."
Onpas. Esim itse Jeesus totesi Mooseksen luotettavaksi lähteeksi (Joh 5:45 - 47) ja viittasi vedenpaisumukseen (Matt 24:37 - 39), jne.
Ja "6. Jumalan luonnon kirja ja Jumalan Sanan kirja puhuvat samaa kieltä, eivätkä ne ole ristiriidassa keskenään."
Aivan, mutta ateistinen "tiede" väittää että ovat, ja valitettavasti useat tieteellisiin faktoihin perehtymättömät ihmiset luopuvat uskostaan ja kääntyvät ateisteiksi tai agnostikoiksi, kun luulevat että ateistinen "tiede" olisi jokin ylin auktoriteetti. Jotkut toiset yrittävät epätoivoisesti sulloa samaan todellisuuteen Raamatun totuudet ja ateistisen "tieteen" tuottamat "faktat", jolloin he joutuvat raiskaamaan sekä Raamattua että ateistista tiedettä.
Sivun lopussa on sivulle 237 jatkuva "7. Jumala on antanut ihmiselle kyvyn tutkia hänen luomaansa maailmaa. Tähtitiede, biologia, fysiikka, kemia, geologia ja kaikki muut tieteenalat ovat Jumalan antaman järjen käyttämistä hänen maailmansa paremmaksi ymmärtämiseksi. Kristitty ja ei-kristty tiedemies tutkivat samaa maailmaa samoilla menetelmillä ja voivat tulla aivan samoihin tuloksiin. Ei ole olemassa erikseen kristillistä luonnontiedettä ja ei-kristillistä luonnontiedettä."
Mutta on olemassa erikseen evolutionistinen (ateistinen, naturalistinen) "tiede" ja aito, oikea, kreationistinen tiede.
Seuraavaksi sivulla 237 on tietysti lisää kohtia "8. Tieteessä ei voida käyttää Jumalaa argumenttina". ja "9. Kehitysopin vastustaminen voi muodostaa vakavan esteen ajattelevan ihmisen tielle raamatullisen uskon vastaanottamiseen." jota Junkkaala avaa valehtelemalla "Kehitysoppi on toistaiseksi paras kuvaus maailman varhaisvaiheista ja kertoo meille, millainen Jumalan luomistyö on ollut ja on. Maailman ikä on vuosimiljardien mittainen ja koska se on sellainen, Jumala on tehnyt sen sellaiseksi. Kristityn ei pidä taistella kehitysoppia vastaan siinä luulossa, että näin puolustettaisiin Jumalaa tai Raamattua."
Junkkaala itse kuinkin vetoaa Jumalaan silloin kun hänen teistinen evoluutio-oppinsa sitä vaatii. Olen jo edellisissä osissa antanut runsaasti linkkejä artikkeleihin, joissa kumotaan Junkkaalan edellä esittämät väitteet, joten en toista niitä enää tässä.
Ja lopuksi erinomaisen hyvä väite "10. Kristityn tulee aina olla totuuden puolella". Jonka alla Junkkaala selittää "Koska Jumala on itse totuus ja Jeesus on tie, totuus ja elämä, kristityn on pyrittävä kaikessa totuuteen. Kaikkinainen totuuden vääristely, puolitotuudet ja näennäistotuudet ovat epäkristillisiä. Totuus ei pala tulessakaan. Meillä ei ole koko totuutta hallussamme, sillä ymmärryksemme on puolinaista ja vajavaista. Silti niin tieteen harjoittamisessa kuin uskossa ja Raamatun tulkinnassa on pyrittävä mahdollisimman suureen totuudellisuuteen ja rehellisyyteen."
Aivan. Todella hyvin sanottu. Vaan kun otetaan huomioon kuinka Junkkaala itse tekee ihan päinvastoin (kuten olen edellisisä osissa osoittanut), niin herää kysymys että onko Junkkaala ollenkaan kristitty?
Sivulla 239 on otsikko "Kirjallisuutta", jonka alla Junkkaala listaa (lukemiaan?) kirjoja, heti ensimmäisenä on jo edellisissä osissa käsittely Alexander, ja vähän alempana Coyne. Kreationismia näyttäisi edustavan vain ID-"kreationsti" Dembski
Se, että Junkkaala käyttää lähteenään patologiseksi valehdelijaksi osoitettua Coynea, kertonee jotain myös Junkkaalasta itsestään.
Lista jatkuu sivulla 240, Junkkaala mainitsee kolme itse kirjoittamansa kirjaa, ja useita muita evolutionistien kirjoja, aitojen kreationistien kirjoista mainitaan vain Lubenowin kirja, ja lisäksi ID-kreationisti Johnson.
Lista loppuu sivulla 241, ja listalla mainitaan Puolimatka, Pälikkö, Reinikainen ja Schrer et al. Listassa näyttää olevan yhteensä noin 40 kirjailijaa (osassa teoksista samalla kirjalla useita kirjoittajia, yms tarkkaa laskemista vaikeuttavia seikkoja) joista ID-"kreationisteja" noin 5, aitoja kreationisteja 4. Siis noin 90 prosenttia on muita kuin YEC-kreationisteja. Kovin vähän on Junkkaala perehtynyt kreationistien valtavaan tuotantoon. Ja evolutionistienkin puolelta listasta puuttuu SJ Gould, Ernst Mayr ja monet muut merkittävät evoluutiotiedemiehet.
Ja kreationisteista Tuuliranta ja Wilder-Smith puuttuvat, vaikka nämä oli saatavilla suomeksi jo silloin kun Junkkaala vielä esiintyi kreationistina.