Raamatussa ei valitettavasti kerrota Nooan Arkin rakentamisen yksityiskohtia, eikä
Arkin rakenteestakaan ole kovin yksityiskohtaista selvitystä, 1. Moos 6:14-16 kertoo
kuitenkin seuraavat asiat:
1. pituus, leveys ja korkeus
2. katto ja sen kaltevuus
3. ovi kyljessä
4. kolme kerrosta
5. täynnä huoneita (kammioita)
6. valoaukko (tai aukkoja)
7. tervattu sekä sisältä että ulkoa
Käsittelen yksityiskohtia tarkemmin Arkin merikelpoisuutta käsittelevällä sivullani, mutta ylläolevista kohdista voidaan päätellä, että Arkki muistutti enemmän taloa kuin purjelaivaa, kts kuva 1 (Huom! Kuvaan ei ole piirretty kammioita eikä kolmiotukia yms yksityiskohtia)
Sivulla http://www.worldwideflood.com/ark/construct/construct_sequence.htm on analysoitu rakentamisen järjestystä, sivuilla http://www.worldwideflood.com/ark/basic_hull_design2/monocoque_planking.htm ja http://www.worldwideflood.com/ark/basic_hull_design/monocoque_vs_truss.htm mahdollisia teknisiä ratkaisuja (huomaa kommentti, jonka mukaan 20 prosenttia vuonna 1797 rakennetun laivan puuosista on edelleenkin, yli 200 vuotta myöhemmin, käytössä).
Jopa eräät evolutionistit ovat myöntäneet Arkin rakentamisen täysin
mahdolliseksi, esim T. Pietilä kirjoitti 28.7.2006 sfnetin evoluutioryhmässä
"Oikeastaan minua ei yhtään ihmetyttäisi vaikka 450 jalkaa eli 140 metriä
pitkä merikelpoinen laiva voitaisiinkin rakentaa pelkästään puusta.
Kiinasta on löydetty jäänteitä dzonkista jonka pituus saatoi olla jopa
500 jalkaa mikäli se oli rakennettu samaan tapaan kuin perinteinen
dzonk, ja kirjoituksia 400 jalkaisista puulaivoista on jäljellä (tämä
siis samoihin aikoihin kun euroopassa osattiin tehdä hädintuskin
parikymmentämetrisiä puulaivoja)."
Toisaalta Arkki vastaan on esitetty perinteisiä vastaväitteitä alkaen puun lahoamisesta. Raamatun mukaan on mahdollista, että ennen vedenpaisumusta ei satanut (1. Moos 2:5, 1. Moos 9:12-17), joten rakennusvaiheessa puita ei tarvinnut suojata sateelta. Woodmorappe mainitsee kirjassaan tiikin ja eräiden muiden puulajien suuren kosteudenkestävyyden ja jopa kiinalaisten tavan haudata tiikkiä maahan sen kovettamiseksi. Ja jokainen suomalainen lienee nähnyt maaseudulla riihiä, latoja yms vanhoja rakennelmia, jotka ovat kestäneet jopa Suomen ilmastossa useita kymmeniä vuosia pahemmin lahoamatta, vaikka ovat rakennettu huonompilaatuisesta puusta. Lisäksi em tervausta on voitu suorittaa jo rakennusvaiheessa.
Mainittu tervaus suojaa myös hyönteisiltä ja sieniltä ja muilta tuholaisilta, jotka tosin eivät erityisemmin viihdy kuivassa puussa. Myös savun avulla voidaan suojata puuta, olen ollut paikalla kun eräs vanha riihi purettiin, nokikerroksen alla oleva puu oli täysin uutta vastaavaa (nokikerros oli tietysti rakennuksen sisäpuolella ja tullut lämmityksestä, rakennuksen suojaamaton ulkopuoli oli toki kärsinyt Suomen ilmastossa). Myös savusaunoissa on yleensä sisäpuoli hyvin säilynyt. Eli kun oletamme, että Nooa käytti sellaista puulajia, joka oli säänkestävää ja hyönteisille yms vastenmielistä, jo pelkkä auringossa kuivaaminen on saattanut riittää. Mutta tarvittaessa puuta on voitu käsitellä tervalla, savulla, maahan hautaamisella ja muilla menetelmillä, joten puun säilyminen kyseisessä, Suomen ilmastoa paljon suotuisammassa ilmastossa ei ollut mikään ongelma.
On myös esitetty väite, että kova tuuli olisi murskannut suojaamattomat rakenteet alkutekijöihinsä. Raamatussa ei kuitenkaan ole mitään viitettä, että kyseisellä alueella olisi ollut kyseiseen aikaan poikkeuksellisen kovia tuulia. Ja kun otamme huomioon höyryvaipan tasoittavan vaikutuksen, on syytä olettaa että tuulet olivat erittäin leutoja. Lisäksi täytyy muistaa, että Suomessakin on rakennettu ennenvanhaan tuulimyllyjä tuulisille paikoille, erilaisia majakka- ja tähystystorneja tuuliselle rannikolle, jne, joten edes keskikova tuuli ei ole ongelma, vaan tarvitaan hirmumyrsyn luokkaa oleva tuuli. Sivulla Puutavara esitin, että rakentamiseen on käytetty 5 tai 10 m pituista, 20 cm leveää "peruslankkua". Kyseessä tosin on oikeammin ollut parru tai hirsi, jos paksuus on ollut samaa luokkaa leveyden kanssa. Näin tuleva puutavara ei paljon kevyistä tuulista hätkähdä. Sen sijaan modernissa rakentamisessa käytetään ohuita lastulevyjä, laseja yms, ja silti voidaan rakentaa jopa ns pilvenpiirtäjiä. Korkean kerrostalon rakentaminen tuulisella säällä on siis paljon vaikeampaa kuin Arkin rakentaminen, ja koska kerrostaloja voidaan rakentaa ilman suurempia ongelmia, tuuli ei ole ollut mikään ongelma Arkin rakentajille.
Työkalutkaan eivät ole ongelma, virallisen tieteen mukaanhan sen aikaisella tekniikalla pystyttiin louhimaan jopa graniittia ja rakentamaan pyramideja (jotka tosin ovat suurimmaksi osaksi hiekkakiveä yms, mutta sisältävät myös valtavia graniittipaaseja yms). Puu on monessa suhteessa helppo työstää, koska se on sopivan pehmeää ja sitkeää, normaalissa lämpötilassa. Kova kivi voi lohjeta aivan väärästä paikasta liian suurellavoimalla, ja liian pienellä voimalla taas kiveen tulee vain pintanaarmuja. Ja metallin muokkaaminen vaatii useasti sen lämmittämistä lähelle sen sulamispistettä tai jopa sen yli.