Kun tarkastellaan informaation määrän mahdollista kehittymistä nollasta ajan funktiona ilman mitään reunaehtoja, saadaan mm. kuvan 1 mukaisia käyriä
Kun näitä tarkastellaan trendeinä alkuhetkestä nykytilanteeseen, saadaan kuvassa 2 esiintyvät suorat. Vertaa kuvaan 7 Suonion kuula -sivullani.
Kun otamme huomioon sen reunaehdon, että todellisessa maailmassa ei esiinny negatiivista informaatiota, käyrät D, E ja F kuvaavat mahdotonta tilannetta. Ja kun otamme huomioon sen faktan, että monimutkaista elämää on olemassa, myös käyrä C kuvaa mahdotonta tilannetta. Naturalistisessa (evolutionistisessa) kontekstissa vain käyrät A ja B kuvaavat informaaton mahdollisia muutoksia. Näinollen evolutionistien väite, että evoluutio tarkoittaa mitä tahansa muutosta (any change in the gene pool over time) on selkeästi virheellinen. Biologisen evoluutioteorian lähtöoletus on alkeellinen alkukopioituja, ja yleisen evoluutioteorian lähtöoletus on elämän syntyminen elottomasta aineesta (kemiallinen evoluutio, abiogeneesi). Evoluutioteoriat siis rajaavat käyrät D, E ja F pois jo a priori, ja käyrä C rajataan havainnolla geneettisen informaation nykytilanteesta.
Tarkastellaan nyt informaation muutosta kreationistisen baraminologian kontenstissa. Kuvassa 3 on käyriä, jotka saadaan olettamalla baraminit lähtöpisteeksi.
Jos näitä käyriä tarkastellaan trendeinä alkutilanteen ja nykyhetken välillä, saadaan kuvassa 4 olevat käyrät.
Aidosti hyödyllisistä mutaatioista ei kuitenkaan ole selkeitä havaintoja, ja toisaalta esim. Demsbskin matemaattinen todistus ja termodynamiikka yms. tukevat näkemystä, että informaatio ei voi edes teoriassa kasvaa itsestään. Näinollen kreationistisessa mallissa trendit A ja B voitaneen rajata havaintojen perusteella pois. Evolutionistisessa mallissa vaaditaan siis jo lähtöoletuksen perusteella derivaataltaan positiivista trendiä, kun taas kreationistisessa mallissa periaatteessa trendin derivaatta voi olla positiivinen tai negatiivinen, mutta havainnot tukevat vahvasti käsitystä positiivisen mahdottomuudesta. Jolloin saadaan kuvan 5 mukainen tilanne.
Evoluutio-opille on siis oleellista geneettisen informaation kasvu (kehitys), kun taas kreationismi esittää näkemyksen, että geneettinen informaatio vähenee (rappeutumishypoteesi). Näinollen evoluutiota ei voida määritellä miksi tahansa muutokseksi, vaan evolutionistienkin tulisi käyttää sanaa "kehitys" tai sanaa "edistys".
Kuvien 1 ja 2 kuvaamaa tilanne voidaan tarkastella myös epäyhtälöiden avulla.
Merkitään evoluutioprosessin synnyttämää informaatiota S:llä ja tuhoutunutta
informaatiota T:llä. Kuvan 1 käyrässä B (oranssi käyrä)
geneettinen informaatio ensin kasvaa nopeasti,
vähenee sitten jonkin verran, kääntyy sitten kasvuun ja sen jälkeen laskuun.
Loppupisteessä informaatiota on kuitenkin enemmän kuin alkupisteessa (kts trendi
kuvassa 2), joten S>T. Samoin koko ajan nousevassa käyrässä A (vihreä käyrä)
S on suurempi kuin T. Käyrä C (musta käyrä) sen sijaan päätyy samalle tasolle
kuin lähtopiste, eli S=T. Käyrissä D, E ja F loppupiste sen sijaan on lähtöpisteen
alapuolella eli S<T. Matemaattisesti on siis kolme vaihtoehtoa:
1. S>T
2. S=T
3. S<T
Näistä vaihtoehdoista kuitenkin viimeksimainittu on täysin mahdoton reaalimaailmassa,
ja toinen epätosi niin kauan kuin elämää on olemassa, joten vain ensimmäinen voi
olla kehitysopin (evolutionismin, naturalismin) kontekstissa mahdollinen.
Näinollen evolutionistien tulisi ensinnäkin pystyä todistamaan, että evoluutioprosessi voi tuottaa edes periaatteellisella tasolla enemmän geneettistä informaatiota kuin mitä sitä tuhoutuu. Toiseksi, evolutionistien pitäisi kyetä osoittamaan, että näin on myös tapahtunut. Evolutionistien pitäisi siis sekä esittää teoreettinen malli että konkreettiset todisteet.