Sivulla 287 on otsikko "LUKU 10 MAKROEVOLUUTIO" jonka alla Mayr määrittlee mikroevoluution ja makroevoluution "Evolutiiviset ilmiöt on mahdollista jakaa kahteen luokkaan. Ensimmäiseen voidaan sijoittaa kaikki lajitasolla tai sitä alempana tapahtuvat prosessit ja tapahtumat, kuten populaatioiden muuntelevuus, adaptiiviset muutokset populaatioissa, maantieteellinen muuntelu ja lajiutuminen. Tällä tasolla tarkastellaan lähes yksinomaan populaatioissa tapahtuvia ilmiöitä. Näistä ilmiöistä voidaan käyttää nimitystä mikroevoluutio ja sitä on tarkasteltu luvuissa 5 - 9. Toiseen luokkaan kuuluvat ilmiöt tapahtuvat lajitason ylapuolella. Niitä ovat uusien lajiryhmien syntyminen, uusien adaptiivisten vyöhykkeiden valtaaminen ja - siihen liittyen - uusien evolutiivisten "keksintöjen" hankkiminen. Näitä ovat muun muassa lintujen siivet, maalla elävien nelijalkaisten adaptaatiot, ja lintujen ja nisäkkäiden lamminverisyys. Tãhän toiseen luokkaan kuuluvia evolutiivisia ilmiöitä sanotaan makroevoluutioksi." Lajiutuminen on siis Mayrin mielestä mikroevoluutiota. Ja makroevoluutioon sisältyy uusien rakenteiden ja elimien hankkiminen. Määritelmä muistuttaa kovasti kirjan Evoluutio - kriittinen analyysi sivulla 53 olevaa määritelmää, jota vastaan esim sfnetin evolutionistit ovat voimakkaasti hyökänneet ja jopa väittäneet koko termin olevan kreationistien keksintö (kts evsfkoivula.html ja evsfoutolause.html)
Sivulla 288 Mayr ensin toteaa "Makroevoluutio on evolutiivisen tutkimuksen itsenäinen haara, joka on perinteisesti kuulunut paleontologeille ja systemaatikoille.." ja paljastaa sitten taas erään evolutionistien erimielisyyden "Aina Darwinin ajoista lähtien on kiistelty siitä, onko makroevoluutio vain mikroevoluution katkeamaton jatkumo - kuten Darwin ja hänen seuraajansa väittivät - vai ovatko ne toisistaan erillisiä, jolloin makroevoluution selittäminen vaatisi omat erilaiset teoriansa, niin kuin Darwinin vastustajat väittivät. Tämän näkemyksen mukaan lajin ja sitä korkeampien lajiryhmien välillä olisi selkeä katkos. Tähän kiistaan ei ole vieläkään loytynyt ratkaisua koska teorian ja havaintojen välillä näyttää olevan hämmästyttävä ristiniita. Darwinistisen teorian mukaan evoluutio on populaatioiden ilmiö, minkä vuoksi sen pitäisi olla asteittaista ja jatkuvaa. Tämä ei koske vain mikroevoluutiota, vaan myös makroevoluutiota sekä näiden kahden siirtymavaihetta. Valitettavasti tämä periaate on ristiniidassa havaintojen kanssa." Toisin kuin kreationistinen rapppeutumisteoria.
Sivuilla 288 ja 289 Mayr jatkaa "Katsoimmepa sitten korkeampia lajiryhmiä tai lajeja, katkokset näyttavät olevan äärimmäisen yleisia. Emme näe nykyään elävien eläinten joukossa puuttuvaa lenkkiä valaiden ja maanisäkkäiden välillä, matelijoiden ja lintujen välillä tai matelijoiden ja nisäkkäiden välillä. Kaikkia pääjaksoja erottaa toisistaan ammottava kuilu. Kukkakasvien ja niiden lähimpien sukulaisten välillä näyttää olevan niin ikään katkos. Nämä katkokset ovat vielä silmäänpistävämpiä fossiiliaineistossa. Uudet lajit ilmaantuvat fossillisiin kerrostumiin yhtäkkiä, ilman mitään todistetta välivaiheista uuden lajin ja sen kantamuodon välillä. Itse asiassa esimerkkejä asteittain kehittyvistã lajeista on hyvin niukanlaisesti." Tämän jälkeen Mayr tietysti väittää kuvaamaansa selvää ja selkeää ristiriitaa näennäiseksi ja selittelee, että on mahdollista selittää ristiriita pois ja viittaa henkilöihin Rench ja Simpson ja toteaa heistä "He onnistuivat tekemään darwinistisia yleistyksia makroevoluutiosta ilman että heidän täytyi tutkia vastaavia muutoksia geenifrekvensseissä. Tämã lähestymistapa oli johdonmukainen uudenaikaisen evoluutiomääritelmän kanssa. Sen mukaan evoluutio on muutosta adaptoituneisuudessa ja muuntelevuudessa eikä geenifrekvensseissä, kuten jotkut reduktionistit uskoivat." Sfnetissä, talk.originsissa ja monella muulla foorumilla uskotaan edelleenkin, evoluutiota kannattavien keskuudessa.
Sivulla 290 Mayr viittaa antibioottiresistenssiin, josta on erinomainen selvitys sivulla http://www.trueorigin.org/bacteria01.asp
Sivulla 298 Mayr ihmettelee ns eläviä fossiileja
"Evolutiivisen kehityslinjan täydellinen pysähtyminen, eli
staasi, jopa satojen miljoonien vuosien ajaksi on askarruttavaa. Miten se voidaan
selittää? Kaikki muut lajit, joiden kanssa elävät fossiilit jakoivat ympäristön
100 tai 200 miljoonaa vuotta sitten ovat joko muuttuneet erittäin rajusti tai kuolleet
sukupuutoon. Minkä vuoksi tämä yksi laji kukoistaa vuosimiljoonasta toiseen ilman
mitään muutoksia fenotyypissa? Jotkut geneetikot luulivat löytäneensä ratkaisun
selittämällä ongelman normalisoivalla valinnalla, joka karsii kaikki optimaalisesta
genotyypistä poikkeavat yhdistelmät. Normalisoivaa valintaa kuitenkin tapahtuu
yhtä paljon myös nopeasti kehittyvissä linjoissa. Jos haluamme tietää miksi elävien
fossiilien ja muiden hitaasti kehittyvien linjojen genotyyppi on ollut niin
menestyksekäs, tarvitsemme enemmän tietoa kehitysbiologiasta kuin meillä nyt
on." Oikeasti Mayr ja muut evolutionistit tarvitsevat enemmän tietoa
rappeutumisbiologiasta ja ajoituksista. Kreationisteillahan ei ole mitään
ongelmaa asian suhteen, kts esim
http://www.answersingenesis.org/home/area/faq/living_fossils.asp
Sivulla 304 Mayr toteaa, että neutraali evoluutio ei ole ollenkaan evoluutiota "Genotyypissä tapahtuu varsin usein mutaatioita, joilla ei ole mitään vaikutusta fenotyypin kelpoisuuteen. Kimura (1983) on kutsunut tällaisten mutaatioiden esiintymistä neutraaliksi evoluutioksi, kun taas toiset asiantuntijat sanovat sitä ei-darwinistiseksi evoluutioksi. Molemmat termit ovat kuitenkin harhaanjohtavia. Evoluutio ei vaikuta geenien, vaan yksilöiden ja populaatioiden kelpoisuuteen. Kun valinnan suosima genotyyppi kantaa mukanaan muutamaa tuoreeltaan syntynyttä ja ehdottoman neutraalia alleelia - eräänlaisia vapaakyytiläisiä - sillä ei ole vaikutusta evoluutioon. Tätä voisi kutsua evolutiiviseksi "taustakohinaksi", mutta ei evoluutioksi. Kimura on kuitenkin oikeassa väittäessään, että suuri osa genotyypin molekylaarisesta muuntelusta johtuu juuri neutraaleista mutaatioista. Koska ne eivät vaikuta fenotyyppiin, ne ovat immuuneja luonnonvalinnalle." Suuri osa geenipoolissa tapahtuvista muutoksista ei siis ole Mayrin mukaan evoluutiota, kun taas esim. sfnetissä ja talk.originsissa evolutionistien toisteleman "evolution is any change in the gene pool over time" määritelmän mukaan kaikki muutokset ovat. Joten ota tässä nyt sitten selvää, että mitä se evoluutio oikein on evolutionistien mielestä...
Sivuilla 310 ja 311 Mayr paljastaa mistä evoluutiossa oikeasti on kyse "Asteittaisesta etenemisestään huolimatta makroevoluutiota luonnehtivat lukuisat merkittävät "keksinnöt", joita monet evolutionistit pitävät ratkaisevina edistysaskeleina elollisen maailman kehityksessä. Näiden keksintöjen sarja alkaa oletetuilla siirtymävaiheilla elämän alusta ensimmäisiin esitumaisiin eliöihin. Elämän evoluutio esitumaisista mitä lukuisimpiin erilaisiin elämänmuotoihin on kertomus tällaisista siirtymistä: aitotumaisten synnystä (eliöistä, joilla oli kalvon ympäröimä tuma, kromosomit, mitoosi, meioosi ja sukupuolinen lisääntyminen), soluorganellien symbioosista, monisoluisuudesta, jaokkeisuudesta, elinten erilaistumisesta, aistielinten kehittymisesta, keskushermostojärjestelmän monimutkaistumisesta, jälkeläishoivan kehittymisestä ja sosiaalisten ryhmien muodostumisesta. Lähes kaikki näistä edistysaskeleista ovat parantaneet kunkin fyleettisen kehityslinjan adaptoituneisuutta (Maynard Smith ja Szathmary 1995)."
Sivulla 324 on väliotsikko "EVOLUTIIVINEN EDISTYS" jonka alla Mayr kirjoittaa "Evoluutio tarkoittaa muutosta johonkin suuntaan. Sen jälkeen kun elämä ja ensimmäiset esitumaiset (bakteerit) ilmaantuivat maapallolle 3 500 miljonaa vuotta sitten, eliöt ovat muuttuneet alati monimuotoisemmiksi ja monimutkaisemmiksi. Valas, simpanssi ja mammuttipetäjä poikkeavat bakteerista hyvin paljon." Mayr siis myöntää trendin olemassaolon, kts Vaikeita asioita osa I ja Vaikeita asioita osa II.
Sivulla 326 Mayr kommentoi menneiden ja nykyisten evolutionistien kummallisia uskomuksia "Esimerkiksi Lamarckin evoluutioteoriassa oletettiin, että evoluutio johtaisi asteittaisesti täydellisyyteen. Nykyiset evolutionistit ovat kuitenkin hylänneet ajatuksen, jonka mukaan evoluutio kykenisi tuottamaan täydellisyyttä. Monet heistä kuitenkin ajattelevat, että elämän synnystä lähtien on tapahtunut jonkinlaista evolutiivista edistymistä. Bakteerien asteittaista muutosta yksisoluisiksi aitotumaisiksi eliöiksi ja siitä jatkunutta kehitysta kukkakasveiksi ja korkeammiksi eläimiksi käytetään usein esimerkkinä tällaisesta edistyksellisestä evoluutiosta. Toinen tunnettu esimerkki on ketju, jossa matelijat kehittyivät ensin primitiivisiksi nisäkkäiksi ja sitten istukallisiksi nisäkkäiksi, apinoiksi, ihmisapinoiksi ja vihdoin ihmiseksi. Yhteen aikaan uskottiinkin miltei universaalisti, että ihminen on luomakunnan kruunu ja mikä tahansa evolutiivinen muutos ihmisen suuntaan oli edistyksellistä."
Sivulla 328 Mayr kiemurtelee "Kaikki nämä edistysaskeleet ovat seurausta luonnonvalinnasta, jossa elossasäilyneilla on ollut parempia etuja kuin karsiutuneilla. Tässä kuvailevassa mielessä joissakin kehityslinjoissa on selvästikin tapahtunut edistystä. Se on ollut edistyksellistä samassa mielessä kuin nykyaikaisen auton kehittyminen Fordin T-mallista. Joka vuosi auton valmistajat omaksuivat uusia keksintöjä ja altistivat ne markkinoiden valintapaineille. Tietyilla ominaisuuksilla varustetut mallit karsiutuivat ja menestykselliset mallit muodostivat pohjan uusille innovaatioille. Tämän kehityksen tuloksena autot paranivat vuosi vuodelta tullen nopeammiksi, turvallisemmiksi, kestävämmiksi ja taloudellisemmiksi. Nykyaikainen auto edustaa päivänselvästi edistystä. Jos nykyaikainen auto on mielestämme edistyneempi kuin Fordin T-malli, voimme yhtä hyvin perustein sanoa ihmisen olevan edistyneempi verrattuna alempiin aitotumaisiin ja esitumaisiin. Kaikki riippuu siitä mitä edistyksellä tarkoitetaan. Darwinistinen edistys ei kuitenkaan koskaan ole teleologista. Evolutiiviselle edistyneisyydelle on kehitetty monia määritelmiä." Niin, monia, erilaisia, keskenään ristiriidassa olevia määritelmiä evolutionistit osaavat kyllä keksiä, vaikka tieteessä pitäisi muotoilla yksiselitteisiä risriidattomia määritelmiä ja mieluummin yksi eksakti määritelmä jokaista määriteltävää käsitettä kohti.
Sivulla 330 Mayr on hieman selkeämpi "Kun puhumme vaiheista, jotka ovat johtaneet esitumaisista aitotumaisiin ja siitä edelleen selkärankaisiin, nisäkkäisiin, kädellisiin ja ihmisiin, on täysin perusteltua kutsua sitä edistyneisyydeksi. Jokainen edistyneisyyden vaihe on tulosta onnistuneesta luonnonvalinnasta. Valintaprosessin voittajat ovat osoittautuneet paremmiksi kuin karsiutuneet. Kaikkien niin sanottujen "biologisten asevaruste1ujen" tuloksena syntyneet lajit ovat myös esimerkkejä edistyneisyydestä." Mayrin kuvailemalla ketjulla on vain se ongelma, että todisteet sen olemassaolosta puuttuvat, sen sijaan luonnosta tehdyt havainnot sopivat kreationistiseen rappeutumisteoriaan.
Sivulla 346 on väliotsikko "ONKO EVOLUTIIVISIA LAKEJA OLEMASSA?" ja sivulla 347 Mayr kirjoittaa "Esimerkiksi Dollon laki evolutiivisten muutosten peruuttamattomuudesta tai Copen laki evolutiivisesta ruumiin koon kasvamisesta ovat empiirisiä yleistyksiä, joista on olemassa lukuisia poikkeuksia, joten ne ovat hyvin toisenlaisia kuin fysiikan maailman universaalit lait. Empiiriset yleistykset ovat käytannöllisiä havaintojen järjestämiseen tai etsittäessä syy-seuraussuhteita. Rensch (1947) selkeytti tätä kysymysta huomattavasti toteamalla, että evolutiiviset "lait" ovat pitkälti riippuvaisia ajasta ja paikasta, joten ne eivät täytä tieteellisten lakien vaatimuksia." Kuten ei mikään muukaan osa evolutionismista.