Sivulla
http://www.funet.fi/~magi/artikk/evoluutio/maaritelma.html
(Versio 0.4, päivitetty 13.2.2001) Gröönroos tarkastelee pitkään ja
perusteellisesti evoluution määritelmää. Pelkästään tämä tarkastelun
pituus osoittaa, että sana "evoluutio" ei todellakaan ole
mikään yksiselitteinen termi. Olen tarkastellut ko termin todellista
merkitystä sivuillani Evoluutio ja
Vaikeita asioita. Myös professori Behe
toteaa kirjassaan seuraavaa:
Evolution is flexible word. It can be used by one person to mean
something as simple as change over time , or by another person to mean
the descent of all life forms from common ancestor, leaving the mechanism
of change unspecified. In its full-throated, biological sense, however,
evolution means a process whereby life arose from non-living
matter and subsequently developed enterely by natural means. That is the
sense that Darwin gave to the word, and the meaning that it holds in the
scientific community.
Kohdassa 1.2 Grönroos selittää mutaatioita hieman epäselvästi, mielestäni käsitteet pistemutaatio, kromosomimutaatio ja kromosomistomutaatio kannattaisi mainita.
Kohdassa 1.3 Grönroos kirjoittaa "Koska evoluutiolla tarkoitetaan ajan myötä muuttuvaa prosessia, saatetaan evoluutiolla historiallisessa asiayhteydessä usein viitata evoluutioprosessin johonkin historialliseen ajanjaksoon eli "tuolloin maapallolla tapahtuneeseen evoluutioon". Tämä käyttötapa hämää monia ihmisiä suunnattomasti." Mielestäni tämä ei hämää ollenkaan, vaan on täysin oikea tapa. Esim. lämpötilan muutos tapahtuu aina ajan funktiona (kuten muutokset yleensäkin), ja jos lämpötila tietyn aikavälin aikana kasvaa, puhumme lämpenemisestä, ja jos lämpötila laskee, puhumme jäähtymisestä. Kiistämällä ajanjaksoihin viittaamisen evolutionisit yrittävät saada evoluution ("lämpenemisen") ja kreationismin esittämän rappeutumisen ("jäähtymisen") näyttämään yhdeltä ja samalta asialta. Jokainen kuitenkin varmasti lämpötilasta puhuttaessa ymmärtää, että lämpeneminen ja ja jäähtyminen ovat vastakkaisia muutoksia.
Kohdassa 2.1 Grönroos näkyy allekirjoittavan ne Encyclopaedia Britannica-tietosanakirjan näkemykset, jotka olen esittänyt evoluutio sivullani. Näinollen on hieman ihmeellistä, että hän kirjoittaa "Evoluutioteoria ei kuitenkaan sisällä mitään käsitystä kaikkien elollisten organismien yhteisen esi-isän synnystä eli alkusynnystä (abiogeneesistä)." Ja kuten jo tämän sivun alussa totean, prof. Behen mukaan "...means a process whereby life arose from non-living matter and subsequently developed enterely by natural means. That is the sense that Darwin gave to the word, and the meaning that it holds in the scientific community.", ja evolutionisti Kerkut on määritellyt "General Theory of Evolution" (GTE): the theory that all the living forms in the world have arisen from a single source which itself came from an inorganic form." Toki jos puhumme vain biologisesta evoluutioteoriasta, niin Markon näkemys pitää paikkkansa, mutta ensinnäkin rajanveto kemiallisen ja biologisen evoluution välille on sekin vaikeaa, ja toiseksi on selitystaakan siirtämistä.
Kohdassa 2.3 Gröönroos esittää oman näkemyksensä siitä, mitä evoluutio ei ole, ja kirjoittaa mm. "Evoluutio ei tarkoita lajien "edistymistä". Evoluutiolla ei tarkoiteta muuttumista mihinkään yleisesti "parempaan" tai "edityneempään" suuntaan. Evoluutio on sokea, eikä sillä ole mitään tietoista käsitystä paremmasta, johon se voisi pyrkiä. Populaatiot yleensä vähitellen sopeutuvat välittömään ympäristöönsä ja tulevat tällöin paremmin toimeentuleviksi tuossa ympäristössä. Evoluutio ei kuitenkaan tarkoita sopeutumista (kts. sopeutuminen alla.)" Grönroos näkyy siis esittävän näkemyksen, että jokin voi muuttua paremmaksi vain jos se itse pyrkii siihen tietoisesti! Tälläinen näkemys on tietysti täysin väärä. Suunnan olemassaolo ei mitenkään edellytä tietoista päämäärää. Esim. pihalla olevalla pihakoivulla ei ole tietoisuutta, joten se ei voi tehdä yhtään tietoista päätöstä. Kuitenkin koivut todistettavasti kasvavat, ja vieläpä tiettyyn suuntaan. Grönroos myös leikkii subjektiivisilla termeillä "edistyneempi" ja "parempi" vaikka nämä ovat suunnan kannalta irrelevantteja. Professori ja evolutionisti M. Gell-Mann (kirjassa Kvarkki ja jaguaari) käyttääkin osuvampia termejä ja kirjoittaa mm. "...ilmaantuu yhä mutkikkaampia rakenteita... kuten biologisessa evoluutiossa" ja "..maksimaalinen monimutkaisuus pyrkii ajautumaan ylöspäin.." ja liittää tähän informaationkin.
Grönroos kuitenkin kirjoittaa "Evoluutio ei tarkoita lajien monimutkaistumista. Vaikka evoluutiossa (muutoksessa) tapahtuu usein monimutkaistumista, ja monimutkaistuminen on välttämättömyys evoluution historiassa, ei evoluutio itsessään tarkoita sitä. Monesti evoluutio tapahtuu myös yksinkertaisempaan suuntaan.". Tämä onkin juuri se ongelma: evolutionisit yrittävät määritellä evoluution vain epämääräiseksi muutokseksi, ja sitten väittävät että prosessi alkusolusta monimutkaisiin lajeihin on fakta, koska muutoksesta on todisteita. Siis vähän sama asia, että lämpeneminen yritettäisiin todistaa faktaksi esittämällä todisteita jäähtymisestä. Grönroos ja yleensäkin evolutionisit sivuuttavat tässä sen faktan, että evoluutio ei mitenkään voi tuhota informaatiota enemmän kuin mitä se itse on synnyttänyt, eli niin kauan kuin on olemassa monimutkaisia lajeja, geneettisen informaation määrä on suurempi kuin alkutilanteen gen. informaation määrä. Jotta evoluutioteorialla olisi edes perusedellytykset olla oikeassa oleva teoria, evolutionistien tulisi kyetä aukottomasti selittämään mainittu informaation kasvu. Tämä ongelma ei todellakaan väisty kirjoittamalla "Evoluutio ei ensisijaisesti tarkoita geneettisen informaation kasvua. On monia sellaisia geneettisiä muutoksia, jotka eivät aiheuta geneettisen informaation (kts. alla) kasvua. Lajiutuminenkin voi tapahtua ilman geneettisen informaation kasvua.". Viimeinen lause tosin pitää paikkansa, kyseessä kun on tieteellisen kreationismin esittämä rappeutumislajiutuminen.
Kohdassa 2.4 Grönrooos väittää "Geneettisen informaation määrää ei voi mitata mitenkään.". Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa, sen sijaan pitää paikkansa että sitä ei voi mitata yhtä yksiselitteisesti kuin esim. pituutta. Tämä ei kuitenkaan estä käsitteen "informaatio" käyttöä biologiassakaan, esim. sfnetissä jopa evolutionisti M. Kaikkonen kirjoitti 11.10.2003 " Enpä ole itse perehtynyt biologiseen informatiikkaan niin syvällisesti, että tietäisin, josko joku on yrittänyt soveltaa Shannonin teoriaa esimerkiksi biologiseen informaatiosiirtoon. Mutta asioiden mallintamiseksi on olemassa biologeilla on selkeä "biologinen" informaatioteoria. Meillä on universaalisti käytössä oleva informaation tallennusmekanismi DNA, ja geneettinen koodi (DNA --> Proteiinit) on niinikään lähes universaali. Tuossa informaatiosiirrossa käytetyt virheenkorjausmenetelmät ja muu siirron laadun varmistusmenetelmät tunnetaan tarkasti, kuten myös virheiden merkitys pitkän tähtäimen informaation muutokseen (evoluutio). Suosittelen tutustumista, niin ehkäpä tuo biologinen informaatiokäsite aukeaa paremmin. .. Toisaalta et sinäkään pysty kovin tarkasti selvittämään, että mikä on se informaatio, joka siirtyy sinun lukiessasi ruonokirjaa. Huomattavan monella muullakin alalla informaation tarkka määritys ja etenkin sen kvantifiointi on mahdotonta. Se ei kuitenkaan estä operoimasta "informaatio"-käsitteellä näilllä aloilla."
Kohdassa 2.6 Grönroos kirjoittaa evolutiivisista eli geneettisistä algoritmeista. Professori Dembski on kuitenkin todennut, että geneettiset algoritmit eivät kykene synnyttämään evoluutioteorian edellyttämää informaatiota, kts Dembskin matemaattiset perustelut.