Harri Hirvelä postasi 21.6.2005 uutisryhmään sfnet.keskustelu.evoluutio allaolevaa Mooren tekstiä ja totesi mm. "Tässä John A. Mooren arikkeli "IS "CREATION SCIENCE" SCIENTIFIC?" vuodelta 1990 julkaisussa ‘Creation/Evolution’ (USA) XXVII, ss. 6-15 (käännös minun, myös Darwin-lainaus :). John A. Moore (1916-1992) oli Kalifornian Riversiden yliopiston biologian professori. ... Ensin puhutaan tieteestä, kreationismi tulee esiin aika monta riviä alempana, mutta kannattanee lukaista alusta loppuun..."
Hirvelän suomentama Mooren tekstin esitän lihavoidulla kursiivilla ja omat kommenttini normaalilla fontilla.
"1) Mistä luonnontieteissä on kysymys?
Luonnontieteet tarkastelevat kaikkia luonnonilmiöitä - esim.
maailmankaikkeutta, maapalloa ja kaikkia sen elämänmuotoja, toisin
sanottuna luonnollisia tapahtumia (kuvastaen niiden luonnetta) ilman
ihmiskeskeisyyttä.
a) Luonnontieteilijät keräävät kentällä, laboratoriossa tai vaikka
taivaalla olevaa tietoa.
b) He kirjoittavat ylös havaintojen ja kokeitten tulokset.
c) He lähettävät tulokset kirjallisena asiantuntevan ammattimaisen
julkaisun toimittajalle.
d) Paperi lähetetään vertaisarvioijille jotka tarkastelevat kriittisesti
työn laatua.
e) Jos paperin todetaan rikastavan tiedettä uudella omaleimaisella
sisällöllä, se pääsee julkaistavaksi.
Kreationistit eivät tee mitään näistä."
Ensinnäkin, viimeksimainittu väite ei pidä paikkaansa. Kreationistiset tiedemiehet
ovat keränneet tuhansia näytteitä luonnosta, tutkineet niitä laboratoriossa ja
kirjanneet tulokset ylös. Kts
www.trueorigin.org/creatpub.asp
ja
www.trueorigin.org/behe07.asp
Toiseksi, sekä evolutionisti että kreationismi esittää väitteitä ainutkertaisista
tapahtumista, kuten Moorekin toteaa jäljempänä kohdassa 6, joten toistettavia
ilmiöitä koskeva empiirinen luonnontiede ei kelpaisi aseeksi kreationismi vastaan
siinäkään tapauksessa, että Mooren väite pitäisi paikkansa.
"Jo luonnontieteiden määritelmä karsii pois yliluonnollisen - tiedemiehet eivät voi testata hypoteeseja jotka perustuvat yliluonnollisiin kokemuksiin - ne ovat tieteen havaitsemattomissa ja käsittelemättömissä."
Myöskään alkukopioituja synnystä ei voi tehdä havaintoja, koska kyseessä on (evolutionistisen tieteen mukaan) noin 4 miljardia vuotta sitten tapahtunut ainutkertainen tapahtuma. Ja sama pätee alkukopioitujan (väitettyyn) kehitykseen alkusoluksi, alkusolun lisääntymiseen valtavaksi solupopulaatioksi, monisoluisten muodostumiseen, jne. Evolutionismi on siis tällä perusteella yliluonnollista eikä luonnontiedettä. Näinollen evolutionismi on täsmälleen samalla viivalla kuin kreationismi, paitsi että evolutionisteilla ei ole kirjallista dokumenttia tapahtumien kulusta, toisin kuin esim. raamatullisen kreationismin edustajilla.
"2) Luonnontieteet kysyvät kysymyksiä luonnonilmiöistä. Tiedemiehet laskevat, mittaavat, leikkelevät tai analysoivat kohteita luonnossa kyetäkseen vastaamaan johonkin tarkasti rajattuun kysymykseen ja käsittelevät tietoa niin että ymmärrys lisääntyy. "Kuinka outoa onkaan se etteivät kaikki kykene oivaltamaan että kaikki havainnointi tulee tehdä jonkin näkemyksen tukemiseksi tai hylkäämiseksi että siitä olisi jotakin hyötyä" (Darwin 1903.195).
Miten alkusolu on laskettu? Missä sitä on mitattu tai leikelty? Ei missään. Evolutionismissa on siis kyse jostain muusta kuin luonnontieteestä. Ja kuten Darwinkin (epäsuorasti) toteaa, evolutionistit eivät kykene oivaltamaan, että kreationistien tulee tehdä havaintoja kreationistisen näkemyksen tukemiseksi... Darwin myös (epäsuorasti) toteaa, että evolutionistien tulisi tehdä niitä havaintoja evolutionismin tukemiseksi tai sen hylkäämiseksi, mutta näinhän "virallisessa" tieteessä ei tehdä, vaan kaikki havainnot sovitetaan evolutionis-materialistis-ateistiseen paradigmaan.
"3) Tieteellinen tieto syntyy ainoastaan luonnonilmiöillä tehdyistä havainnoista ja kokeista. Tiedon keräämisen on tapahduttava ilman ennakkoasenteita, tieteen tavoite on ilmiön ymmärtäminen, ei halutun näkemyksen todistaminen."
Moore ja Hirvelä ovat siis sitä mieltä, että vain empiirinen luonnontiede voi tuottaa tieteellistä tietoa. Huomattava osa ihmiskunnan omaamasta tiedosta on kuitenkin historiallista tietoa. Ja juurihan tuolla edellä itse Darwinkin sanoi, että havainnointi on tehtävä nimenomaan jonkin näkemyksen todistamiseksi tai sen hylkäämiseksi, mutta ei sanonut yhtään mitään ymmärtämisestä.
"4) Havaittu ja kokeellinen tieto muodostavat perustan hypoteeseille joilla selitetään tutkittavana olevaa luonnonilmiötä. Tiedemiehet yrittävät löytää näennäisesti hajanaisesta tiedosta yhdistäviä tekijöitä luodakseen niistä toisiinsa nivoutuvan käsitemallin. Tieteen omaleimaisuus, inspiraatio, oivallus ja palkitsevuus tulevat sitten kun tiedemies onnistuu tässä. Tiedemiehillä on ensin jokin luonnon pulmapähkinä ratkottavana. He keräävät pulmaan liittyvää tietoa. He luovat hypoteesin pulman ratkaisemiseksi."
Joten kyselin sfnetissä, että mikä oli se pulma, johon evoluutioteoriaa tarvittiin ratkaisuksi, mutta hieman yllättäen evolutionistitkin myönsivät, että sellaista ei ollut, vaan kyseessä oli ateistinen hyökkäys uskontoa vastaan. Esim. Matti Kaikkonen kirjoitti "Taitaa keskeisin syy olla se, että kaikille ei uskonnollinen perimätieto riitä. Tämähän pätee moniin muihinkin ilmiöihin kuin biodiversiteettiin. Jopa kreationistit taitavat olla samaa mieltä siitä, että erilaisia sääilmiöitä, maanjäristyksiä ja tulivuorenpurkauksia ei tarvitse selittää uskonnolliselta pohjalta. Miksi sitten biodiversiteetin syntyä pitäisi?" (johon voin vastata, että ensinnäkin elämän synty oli ainutkertainen tapahtuma, kun taas sääilmiöt jne ovat toistuvia tapahtumia, ja toiseksi, miksi uskonnollisen perimätiedon viitekehyksessä ei saisi laatia tieteellisiä teorioita? Siksikö, että ateistiset tiedemiehet ovat määritelleet vain ateistisessa viitekehyksessä laaditut teoriat tieteellisiksi?) ja Aki Kuitunen kirjoitti " Darwinin teoria ei tullut ratkaisemaan mitään olemassaolevaa tieteellistä ristiriitaa. Darwin teoria tuli ennemminkin haastamaan olemassaolleet uskonnolliset ja arkiset käsitykset."
"5) Hypoteesin laadun arviointi.
Tieteellinen metodi on älypeli. Jos hypoteesi on validi, siitä
johdettujen päätelmien on oltava myös valideja. Päätelmien testaaminen
paljastaa, onko hypoteesi
a)oletettavasti väärä tai
b)oletettavasti oikea.
Kun hypoteesiä on pitkään ja hartaasti testattu eikä sitä ole voitu
osoittaa vääräksi, sanomme että se on "tosi". "Tosi" tieteessä ei ole
lopullinen lausunto. Se tarkoittaa että hypoteesi on erittäin
todennäköisesti totta. Se edustaa tarkinta muodostettavissa olevaa
väittämää sillä hetkellä."
Evolutionistit ovat itsekin myöntäneet, että heillä ei ole mitään yhtä, testattua ja hyväksi havaittua hypoteesia elämän synnystä, vaan iso kasa keskenään ristiriitaisia hypoteeseja. Ja näinollen "siitä" ei voi johtaa yhtään mitään. Ja vaikka tarkastelu rajattaisiin pelkästään biologiseen evoluutioon, sielläkin on useita versioita lähes joka asiasta yksityiskohdista (esim. vesiapinateoriat vastaan savanniteoria eli kysymys ihmisen kehityksestä) periaatteellisiin kysymyksiin (esim. punktualismi vastaan gradualismi (ja saltaatioitakin vilautellaan) ja neutraaliteoriat vastaan valintateoriat). Evoluutioteoria on siis vain kasa ristiriitaisia hypoteeseja ja teorioita, joten sana "tosi" ei liity siihen edes Mooren ja Hirvelän väittämässä merkityksessä.
"6) Tieteellisten väitteiden yleispätevyys - on
kahdenlaisia luonnonilmiöitä:
a) toistuvat & toistettavat
b) ainutkertaiset & ei-toistettavat
a) Tieteelliset väitteet ovat yleispäteviä tänään huomenna ja (päättelyn
kautta) eilen. Tieteelliset väitteet ovat myös maantieteellisesti
yleispäteviä: eli siis yhtä lailla totta esim. USA:ssa, Euroopassa,
Japanissa tai Australiassa
b) Ainutkertaiset tapahtumat voivat tapahtua vain kerran - biologiassa,
geologiassa ja astronomiassa on esimerkkejä näistä.
Perustavaa laatua oleva oletus luonnontieteessä on että luonto toimii
säännönmukaisesti ja että ne säännöt ovat löydettävissä."
Tässä Moore siis vihdoinkin toteaa alussa mainitsemani faktan, että evolutionismissa on pitkälti kyse ainutkertaisista tapahtumista, mutta ei näköjään huomaa ristiriitaa omien lausuntojensa kanssa, eikä sitä Hirveläkään ilmeisesti huomannut, koska suomensi ja julkaisi tekstin ilman mitään kritiikkiä.
"7) Merkittäviä tieteellisiä havaintoja ei hyväksytä ennen kuin yksi tai useampi tiedemies toisessa laboratoriossa, tai luonnossa, on voinut todentaa ne. Todentamisen vaatiminen antaa suojan asenteelliselle tutkimukselle, huolimattomuudelle, kaupankäynnille, huonoille laitteille, huonoille näytteille ja riittämättömille aivoille."
Tieteen historia on täynnä päinvastaisia esimerkkejä. Moore esittää tuossa ideaalisen tilanteen, siis näkemyksen siitä, miten tieteen pitäisi toimia. Kts TV-sivullani olevat kommentit TV1:n A-Bros 1.10.1999 esitetystä ohjelmasta.
"8) Tieteeseen on sisäänrakennettuna kyky kehittyä.
Kaikki kehitys on parannusta aiempaan. Tietämys kehittyy ja paranee
jatkuvasti kahdella tavalla.
a) määrällisesti - tutkimusten lisääntyessä
b) laadullisesti - taidon kehittyessä, paremmin laittein ja oppimalla
taito esittää parempia kysymyksiä"
Näinhän kreationistinenkin tiede kehittyy, kreationistit tekevät jatkuvasti tutkimuksia (esim. RATE-projekti sisältää useita tutkimuksia, ja nyt vuonna 2005, kun se alkaa olla valmis, ollaan aloittamassa uutta GENE-projektia ja muita uusia tutkimuksia). Ja tietysti myös kreationistien taito kehittyy, paremmat laitteet ovat myös kreationistien käytettävissä, jne. Kreationistinen tietämys siis kehittyy sekä määrällisesti että laadullisesti.
"Tiede on luonnollisessa maailmassa tapahtuvaa etsimistä ja löytämistä. Tieteelliset ideat muotoillaan naturalismin ehdoin selittäviksi hypoteeseiksi. Tieteelliset väitteet ovat (parhaimmillaan) objektiivisia, henkilöstä riippumattomia, tutkittavissa olevia, kaikenkattavia ja rehellisiä."
Ja erään toisen määritelmän mukaan tiede on totuuden etsimistä. Miten totuuden voi löytää, jos se on naturalismin ulkopuolella? Naturalismi tarkoittaa käytännössä ateistista viitekehystä, joten Jumala rajataan ulkopuolelle jo a priori. Vertailun vuoksi, Mooren näkemys on sama kuin jos esim. murhatutkimuksessa jo etukäteen ilman mitään tutkimuksia päätettäisiin, että N.N. ei mitenkään voi olla murhaaja ja etsittäisiin murhaajaa vain rajatusta joukosta. Sen sijaan totuuden etsijät ovat valmiit ottamaan huomioon myös vaihtoehdon "N.N. did it" ja ovat valmiit hylkäämään sen vasta kun tutkimukset kiistatta osoittavat, että N.N. on syytön. Mooren näkemys ei ole tiedettä vaan pseudotiedettä, kts pseudotiede.
Jatkuu osassa 2.